maanantai 22. lokakuuta 2018

Within Temptation @ Metro Areena Espoo 20.10.2018

















Kaikkea sitä pittee kokea ku vanhaks tulloo,
miettikää: Metrolla Espooseen, oli muuten aikas luksusta!
Metro män suoraan Metro Areenalle, matkaa oli about 500 metriä,
ei tarvinu panikoida bussin kyydissä et osaako hypätä oikealla pysäkillä pois
vai päätyykö jonneki nevadaan vahingossa.
Toinen mikä ihmetytti minnuu, ettei paikalla oikeastaa ollu paljo ketään,
siel oli 3-4 ihmistä yöpyny paikan päällä
mut seuraavat tullu vasta kolmen tai neljän aikaa paikalle jonottamaan,
oli muuten helppo jonotus ei voi muuta sanoo
ja iha hyvä etten lähteny aikasemmin, sai iha rauhassa heräillä butterscotchin jäljiltä eiku-
Siinä tuttujen kanssa juteltiin se vaivaiset alle kolme tuntia muistaakseni
ja sit sisälle pikavauhtia, mut kyl eturiviin päästiin hyville paikoille viel
odottelemaan Smash Into Piecesin lämppäystä, joka herranjumala oli jotain aivan kamalaa
verraten viime kertaseen lämppäyskeikkaan... Öööh, Nosturissa ne oli
mut en muista pääbändiä, Amaranthe ehkä?
Ilmeisesti bändi oli luonu nahkansa iha kunnolla
ja kuulosti joltai halvalta Nu- rokki bändiltä,
laulaja oli välinpitämättömän olonen esiintyessä ja kaikkein hirveintä
ja myötähäpeällisintä oli soundi,
siis miksaus oli iha totaalisen pielessä!
Sattu sieluun kuunnellessa sitä sekametelisoppaa ja katoin vaa bändiä sillei
voisko ne lopettaa jo, no heillehä tosiaan iski teknisiä ongelmia kitaran kanssa
heti ekan biisin jälkeen ja siinä varmaa vartin verra
kolme tyyppiä ihmetteli kaappia sillei "Miksei tämä toimi?"
Se keikka oli jo niin menetetty.
Onneks kärsimys loppui sitte viimein et pääs keskittymään seuraavaan
ja lavalle ilmesty lisää osia, niin ku huomaatte tuosta ekasta kuvasta,
lavasteet näytti Alienin emoalukselta.
Vihdoin keikka alkoi ja pitkä, melkei vuoden odotus päättyi
ja uudelta Resist albumilta oli napattu kappale nimeltä *tsekkaa settilistan*
Raise Your Banner, joka kuulosti perus post-apocalyptiselle rebel biisille
ja Sharon heilutti lippua korokkeensa päällä.
Alotus tosiaan oli vähä noh u know uusia biisejä kuulematta niitä ekana,
halusi vain kuunnella niitä ajatuksen kanssa,
mut muisti samalla olevansa keikalla.
Ei oo eka kerta ku kylmiltään kuulee uutta matskua,
tätä harrasti myös Amaranthe oisko ollu tokan levyn aikoina kaiketi.
Kakkoskipaleena tietysti sinkkulohkaisu The Reckoning,
joka sai porukkaan liikettä ja kolmantena Endless War
josta ei valitettavasti mitään mieleen harmillisesti,
enne ku ehdin edes miettimään rupee tulemaan vanhempaa WT:tä
The Unforgiving levyltä In The Middle Of The Night.
Stand My Ground (herramunjee, miten pitkä aika on ku o viimeks kuullu tuon)
ja All I Need seuraavina kunnes taas palataan uuteen matskuun
kipaleella nimeltä Supernova,
pakko pahoitella taas ettei tästäkää jääny mitää muistiin
ja taas palataan kolmen kappaleen verran takaisin vanhaan,
luulin yhtä kipaletta uudeks kappaleeks mut se olikin Mother Earth levyltä napattu
The Promise, kuulosti muuten helvetin hyvältä livenä
ja screeni animaatiot näytti hyvälle.
Ainoa biisi joka jäi mieleen uudelta levyltä oli Mercy Mirror- niminen biisi,
kuulosti todella lupaavalle ja jälleen kerra ihastelin mitä lavasteissa tapahtui,
tykkäsin todella paljon.
Paradisen tullessa mietin et olisiko nyt mahdollinen ylläriduetto luvassa:
No ei ollu, ei taaskaan ajateltu et Tarjan jalansija olisi taas tässä,
sieltä se taas screeniltä ja nauhalta tuli lohdutuksena.
(paitti Tarja on ollu samanaikasesti varmaa kiertämässä jossai muualla)
Enne encorea tuli The Heart Of Everything, joka aiheutti semmoisen
".... Tuttu mut en muista nimeä" hetken, Forgiven joka oli kyl hienoin kohokohta
tähtitaivaineen yleisössä plus ku kuuli kappaleen ekaa kertaa ikinä
ja Mother Earth nostatti nostalgiaa taas.



Encoressa Sharon kertoili Nokialla aikoinaan työskennelleestä isästään,
joka oli poistunu keskuudesta, se aiheutti miussa semmoisen
"Onko sopivaa taputtaa asialle?",
ilmeisesti sama ajatus oli tarttunut muihinki koska tuli hetken hiljaisuus
Sharonin päättäessä spiikkia, kunnes porukka heräsi hieman antaen
lohdutukselta kuulostavat taputukset.
Se oli vähä jännä hetki, alla video What Have You Done biisistä
joka tuli seuraavana ja totta kai täysillä porukka veti sing alongia biisin aikana.



Viimeisenä kipaleena Stairway To The Skies, jonka sotkin yhteen toiseen biisin vahingossa,
vielä enne lavalta lähtöä sain rumpalilta kapulan
ja bändi otti yleisökuvanki muistoksi illasta.
Katoin siinä kelloa ja sain kuulla Kristiinan seuralaiselta metron lähtevän kohta puoliin jos juoksen,
päätin juosta siihe vikaan metroon todellakin.
Ärsytti vaa et viimeisen vuoron metrot tuppaa olee niin saakelin täynnä
ku kaikki haluavat kotiin sillä samalla kyydillä. :'D
Seuraavaks pikakävelyä kohti lähijunaa ja just ja just ehin seuraavaan lähtevään,
sieluun sattui tässä vaiheessa todella paljon,
ku oli joutunut minuutilleen käyttämään aikansa siirtyessä julkiselta julkiselle.

Aivan mahtava keikka! Ihanan nostalginen ja energinen samanaikasesti,
bändi kyl osaa vielki ottaa yleisön haltuunsa,
kuuluu kyl parhaisiin livebändeihin muitten suosikkieni kanssa. ♥
Viime keikasta tosiaan 4 vuotta aikaa, et oliha se aikaki nähä Within Temptation uudestaan
ja tämä tosiaan miu keikka numero 4. :D
Eipä kovin usein ole päässy näkee ja keikat mitä bändillä o ollu Suomessa,
on ollu myös semmosissa paikoissa jonne ei ole vain yksinkertasesti päässy mitenkää
tai ovat olleet päällekkäin jonkun muun kanssa.
Screenien animaatiot oli lumoavia ja se et oli tota lavarekvisiittaa
toi semmosen 3D vaikutelman et hei myö ollaan nyt jossai paikassa oikeesti.
Sharonin ekasta "asusta" tuli mieleen Klaani jostai syystä
ja heitettyään "neuletakkinsa" pois, alta paljastu hieno
keinonahasta (tai vastaavaa keinokuitua) tehty mekko.
Se miuta ihmetytti mitä luin tapahtumasivulta keskustelua,
kuinka miksaus oli kuulema kussu,
mut miu mielestä kuulu iha älyttömän hyvin kaikki ainaki eturivistä
ja mitää ei tullu liian kovalla tai hiljalla,
laulut kuulu koko keikan ajan todella kirkkaasti et iha yllätyin.
WT:llä ehottomasti ol parempi miksaus ku lämppärillä.
Tulipas tosiaan ihanan nostalginen into taas bändiä kohtaan,
semmone "Ainii tän takia mie tykkeen tästä bändistä niin älyttömästi!"
En oikeesti malta oottaa uutta levyä, toivottavasti se täyttää odotukset
ja toivotaan myös et bändi tulee pian uudestaan Suomeen.


Settilista

Raise Your Banner
The Reckoning
Endless War
In the Middle of the Night
Stand My Ground
All I Need
Supernova
Shot in the Dark
The Promise
Faster
Mercy Mirror
Paradise (What About Us?)
The Heart of Everything
Forgiven
Mother Earth
What Have You Done
Stairway to the Skies



















































































lauantai 13. lokakuuta 2018

Turmion Kätilöt, King Satan, Profane Omen @ Lutakko Jyväskylä 12.10.2018





















On tämä otsikon nimeäminen tehty vaikeeks,
ku periaatteessa lähin tonne PO:n takia ja se et Turmion Kätilöt ja PO
samassa lauseessa oli jo niin ihme combo et pakkoha tämä oli päästä todistamaan,
koska se olis ollu ensi hölmöö laittaa "PO @ Lutakko jne.", ku kyseessä oli lämppäys
ja sit en kokenu et "Turmion Kätilöt @ Lutakko jne."
olis ollu oikee otsikko, ku viimesimmät levyt heiltä o ollu noh *heiluttaa kättä*
en oo iha päässy sisälle niihi biiseihin ja tää uusin tuntu vähä köyhälle teokselle,
plus tuohon päälle et kakkoslämppäriä ei mainita tuntu kanssa väärälle,
nii totesin itelleki tässä pienessä kohmelossa et vittu pistetään kaikki kerralla tohon
enne @-merkkiä. :'D

Nonii siinä oli oikein hieno alustus, laitetaan hypeveturi huutamaan: TUUT TUUT!
(Älkää kysykö et mitä oon vetäny. :'D)
Mie olin ostanu lipun just ja just sopivasti, ku keikka ilmotettiin loppuunmyydyks
paria päivää enne keikkapäivää.
Hitto et ois harmittanu, MUTTA tässä se hauska tuleekin:
Williami laittaa miulle chatissa viestiä et haluisinko tulla merkkarimyyjäks,
ku eivät saaneet ketään siihe hommaan niin lyhyellä varotuksella
(oli siis lämppäyskutsu tullu yllärinä heille)
ja vastasin et mikä jottei, mie lähin täysin housuistani ja hypeveturi sinkos taivaaseen siinä vaiheessa.
Siis oikeesti, minä, myymässä miu lempibändini fanitavaraa!
Ite asiassa just tossa muistin et sillo 2007 vuonna muistaakseni
(lukee varmaa keikkahistoriikki kirjotuksissa)
olin ekan kerran vähä ku lennosta ja hyvästä diilistä myymässä PO-tavaraa,
vanhassa Infernossa. (rip Inferno ja se rakennus myös)
Sillo tosin olin semmone pikkutyttö sanotaanko näin,
nyt o enempi tuota kokemustakin takana ja tehny merkkarihommia
Sami Hedbergille ja tosiaan viimeks Raskasta Joulua konserteissa.
Töistä töihin samoilla paukuilla. :D
Ei siinä, myin sitte lippuni nopeimmalle lipun tarpeessa olevalle,
ei kestäny ku varmaa viis minaa ku oli jo raha tilillä ja lippuki saanu uuden omistajan.
Pe olin tosiaan tuuraamassa Talentissa eli Seppälänkankaan hevon persiissä,
joten bussilla keskustaan töitte jälkeen ja päätin et käyn hesessä syömässä
ettei nälkäsenä tarvii kekkuloida Lutakossa.
Menin sitte Lutakolle odottelemaan suunnilleen kuuden maissa
ja ei menny varmaa ku vartti ku ihmettelin et mikähä pakettiauto siel pyörii takana
nähden Samulin naaman ratin takaa
ja kaikki muut bändin jätkät etupenkillä.
Hyvä ajotus olluna, ku meinasin just laittaa viestiä Williamille et tuttavallisesti odottelemassa. :D
Siinä sit halaukset vaihettiin ja seurailin jätkien roudausta mennen mukana sisälle bäkkärille,
siel oli King Satanin ja Turmareitten jäsenet jo paikalla.
Miulle näytettiin tavarat mitä piti myydä ja pöytä missä myyn,
plus pohjakassat järkättiin jne.
Sheriffi heittää miulle viimesen PO- pipon laatikosta ja oon sillei: *-* Jee!
*laittaa päähän haltioituneena*
Miut jätettiin sitte laittamaan pöytää, siinä saattoi tulla pien
"ARGH! Mitä mie teen?!" paniikki, kunnes vähä aikaa puhaltelin
ja muistutin itelleni et hyvin sait pöydän laitettua Hedbergin keikallakin
just do it.
Ensi tsekkasin paitojen ja huppareitten koot laittaen ne jotenki järkevästi,
alushousut seuraavaksi läpi (mie niin kovasti kuolasin niitä PO-alushousuja,
ehkä joskus saan semmoset ja sen kylppärimaton jne.)
ja sit kiipeilin pöydällä laittaen henkareihin esille paidat ja hupparin.
Levyt ja vinyylin plus ne kylppärimatot,
olin kyl hyvin tyytyväinen asetteluun ja seurasin siinä jätkien soundcheckiä samalla.
Kävin viel alhaalla hakemassa tulpat ja kello oliki jo niin paljon et ovet oli jo avattu
ja oli aika mennä työpisteelle,
hitto meinas vähä hämmentyä tuol Lutakon "sokkeloissa",
ei tarvinu ku yhet ovet laittaa kii nii ihmettelin jo missä se käytävä on mistä pääsee saliin. :D
Vitun putkiaivo.
PO tosiaan oli ekana esiintymässä ja harmittelin etukäteen et yleisö odotti lähinnä pääesiintyjää,
mut jätkistä kyl huomas et ne veti täysillä välittämättä kiinnostiko yleisöö vai ei,
loppua kohti kuitenki yleisö lämpeni bändille, mikä oli tosi hyvä juttu.
Pääsipä keikan aikana kuulemaan ekan kerran One Man Show biisin,
joka oli muuten ekaa kertaa listalla mukana,
itelle tärkeäksi noussut The Wave ja vanha kunnon klassikko Wild Child vikana biisinä,
milloha sen o kuulu viimeks rokkiversiona? Mmmm... Enpäs nyt muista.
Keikan jälkeen sain tehtyä myyntiäkin, vaikka parit kaupat jäi tekemättä
vaan koska kortinlukijaa ei ollut käytössä vaa käteisellä mentiin,
kiitokset menee kuitenki heille jotka näki vaivan ja nosti rahaa
saadakseen tuotteensa,
muuteha porukka eksy miulta kysymään Turmareitten tuotteista
ja ohjeistin oikean myyjän luokse sanoen et myyn PO-tavaraa.
Miehä kiipeilin jopa pöydällä parin asiakkaan takia, varmistuakseen minkä kokonen huppari oli,
vaikka just aikasemmin olin tarkistanu et se ol XL,
ainaki olin bändiin sopiva myyjä ku ketteränä kiipeilin ja sit hyppään pois pöydältä
ku pöydän takana oli liikaa tavaraa nii en päässy alas niin varmasti. :D
King Satan alotti keikkansa ilmeisesti samalla biisillä, minkä soittivat Saarihelvetissä,
ainaki kuulosti hyvin tutulle.
King Satanista pakko sanoo et livenä se kuulostaa tosi hyvälle,
mut levyllä miksaus tai jokin en tiiä on tosi pahasti pielessä
ettei tee mieli edes kuunnella Spotifysta ku se soundi o jotenki huono.
*Kohauttaa olkia*
Turmarit viimein pääsi alottamaan, kyseessähän tosiaan on uuden levyn kiertue
ja alotus oli sen mukainen oliko jopa 3-4 biisiä uudelta levyltä peräkkäin viel,
joka tapauksessa alotus oli vähä meh.
Siinä keikkaa katellessa vastailin myös Juleksen kysymyksiin bändiin liittyen,
sen mitä tiesin ja muistin, plus mänin vähä hoo moilaseks ku toinen kysyy tyyliin:
"Eihä tää merkkarimyynti ollu kauheen kusisen paskaa homma siu mielestä?"
D:
Vakuuttelin siinä sitte hälle totaalisen hämmentyneenä et ei todellakaan ole kusista hommaa,
tätä mie tekisin enemmänki ja miuta saa todellakin pyytää myyjäks jos tarve vaatii.
Onha tässä aina oma haasteensa, saada sitä tavaraa myytyä
varsinki tämmösellä keikalla, ku eivät ole pääsiintyjiä,
mut verraten kirpparihommiin on tää jotenki palkitsevampi ku mie oon saanu arvostusta
ja sain taas sitä jätkiltä itseltään.
(Siis olen kirpparihommissaki saanu arvostusta totta kai,
asiakkaat on nii erilaisia kirpparilla vaa, ku hyö tuppaa valittaan 50 sentin ostoksesta
ja keikalla porukka ostaa mielellään sen 40 euron hupparin valittamatta hinnasta.)
Jules kävi hakemassa miulle sit Raaka Peen spiikin myötä vähä juomistakin
ettei kuivin suin tarvinu olla,
tosiaan sieltä tuli taas tuttavallista väsynyttä läppää ja yks naishenkilö sai nimekseen Anaalinainen
ja laulunki siitä hyvästä. :D
Teurastajaki sai hienon alotusintron, huhhuh oikeesti,
väsyny läppä ei ainakaa noilta lopu koskaan.
Keikan aikana rupesin jo sopivasti humaltumaan ja pitäs viel yrittää myydä jotain,
no mut keikan loputtua porukka lähinnä osteli Turmareitten tuotteita
ja sai pistää kohta puoliin pöytääkin kasaan siinä hihitellen iteksiin ja höpötellen toiselle myyjälle.
Sieltä tuli sitten Samuli ja Sheriffi auttamaan laatikoitten kanssa
ja kannettiin bäkkärille.
Pääsinpä siinä jutustaan Raaka Peetäkin ohimennen,
hieno keskustelu oli parrasta et miltä se haisi ja mie siinä nuuskuttelin pariin otteeseen
sanoen et tuhkalle ja saippualle, vastaus oli hyvin Raaka Peemäinen eli kuuleman naisen se
ja olin siinä pienessä hiprakka sillei: "Aivan, olisiha se pitänyt arvata." :'DD
moikkasin myös Janne Tolsaakin takaovella.
Jules ainaki halus lähteä saunomaan, Antti taas omille teille ja Sheriffi ettimään muita
Mustaan Kynnykseen, joten päätin lähtä hänen kanssa sitte iltaa viettämään
ja siellähä Kurki ja Tomppa istu terassin puolella.
Jätkät pelas flipperiä vähä väliä ja heitti kaskua ilmoille,
itse päätin tuulettaa päätäni kunnolla Baileys kaakaon kopiolla ja Butterscotchilla ♥
Lähettiin sitte hakemaan pizzaa jonka jälkeen takasin Lutakkoon,
kesken matkan tajusin vaa et miul o ollu Ooka levyn kanslehtinen mukana
ja tussi et olis saanu nimmarit siihe, mut kummasti oli unohtunu illan mittaan moinen,
Tompan, Kurjen ja Antin nimmarit sain sentää, loput jääköön seuraavaan kertaan,
päätin sen jälkeen lähtä kotio pizzani kanssa
joten sanoin heipat siinä Antille, Kurjelle ja Tompalle.
Kotona päätin viel pizzan lisäks maistaa tölkitettyä rommikolaa,
jonka sain mukaani Uudenkaupungin reissulta
ja sammahin sen jälkeen sänkyyni nähden hitusen jotai liskojen yö unia
potien kehossa inhaa kuumuutta,
et oli pakko laittaa patteri pois päältä ja ikkuna auki et sain happee ja viileyttä
plus juoda tuopin verra vettä.

Tämmöinen oli keikka nro 35., enpä olis arvanu et se numero tulis näinki nopeesti
ja viel näin ihanalla hypeveturilla varustettuna.
Ihana oli myös pitkästä aikaa tuulettaa päätä oikeesti,
sillei viksulla tavalla eikä hölmöllä.
Oli jotenki outoo olla eturivin sijasta jossai muualla ja vähä ku katsojana,
mut sain eri perspektiivin bändiinki ja näki kui täysii ne todellakin vetää lavalla
vaikka olisivat vaa lämppäämässä.
Kyllä sitä oli ilo katsoa ja toivon mukaan yleisöki löyti uutta kuunneltavaa tämän myötä.
Pedissä maatessa kyl mietti miten onnekas onkaa ku o tutustunu tämmösiin tyyppeihin
ja mitä kaikkea on tullu koettua sen 35 keikan verra
plus ne parit grillibileet päälle.
Kovasti sain kiitosta siitä et tulin jelppimään merkkarimyynnissä,
mikä lämmittää mieltä ja sydäntä paljonki
ku kyseessä kuitenki miu lempibändi the top 5 listalta.

Kiitos PO ♥