tiistai 29. marraskuuta 2022

Stratovarius @ Lutakko Jyväskylä 25.11.2022

 









Ei voi muuta sanoa, et kyl oli taas ajotuksen mestaruutta
äänen hävitä ja kurkun tuntua karheelta keikkapäivänä,
eihä siinä auttanu ku pumpata kaikkee itteensä
ja käyttää kotikonstit, ettei olo ainakaa huonontus.
Plus luovuin jonottamisesta ym. pihalla kykkimisestä,
ettei seuraavana päivänä olisi viel pahempi olla.
Oli tosiaan outoo männä kohti Lutakkoa siinä kasin jälkeen vasta,
ku ovet on jo auki ja tähä viel päälle, Antero päätti yllättää ja tulla myös keikalle.
Kiva et oli vähä seuraakin,
vaikka yllätin itteni sisälle päästessä, ettei eturivi ollutkaan täysin vallattu
ja otin itelleni sivusta paikan kuitenki,
sen sijaan et olisin kattonu keikkaa taka-alalta.
Olotilan takia se olisi ollu parempi, mut eipä tarvinu sit yrittää kurkotella yleisömassan takaa.

Lämppärinä toimi Silver Bullet,
joka oli totaalinen risteytys kaikkea mahollista:
Kamelot, Bruce Dickinson, keskiaikaa muistuttava sankarihevi meininki.
Kamelot sillä, et heijä asut oli ku siitä bändistä,
laulaja muistutti Roy Khania, mut ääni oli lähinnä Brucen tasoa,
biisit taas toi mieleen jotai paljon vanhempaa.
Voin vaa sanoa, et en osannu olla mitää mieltä,
koska risteytymisen sekamelska oli hämmentävä,
en saanu oikein kii heijä jutusta.

Bändin lopetettua, Antero kysyi mitä haluisin tiskiltä
ja varovasti kysäsin "yskänlääkettä".
No enne Stratojen alottamista, ihmismassan seasta tuli yksi shotti miulle
ja kääk, mie meinasin puota jo siitä, hujahti aika vauhilla piähän. :'D
Antero itte mäni taaemmas kattelee keikkaa, pitkänä miehenä ku näki paremmin takaakin.

Stratojen tullessa lavalle alkoi Surviven intron jyrähys loppuunmyydyssä Lutakossa,
josta päästiin Fireflyn lepposeen meininkiin
ja nopeaan Speed Of Lightiin.
Kehunpa settilistaa, siis tää oli varmaa Stratojen kovin settilistakokonaisuus ikinä,
kaikki soi hyvin yhteen, oli sitte vanhaa tai uutta seuraavana tulossa.
Se varmaa tässä oli ku kaikki biisit oli jollai tavallaa massiivisia
tai voimakkaita, et meininki pysy yllä koko ajan.
Tälläki hetkellä kuuntelen settilistajärjestyksessä keikalla kuultuja biisejä
ja kyllä, tää vaa toimii.
Hyvä Stratot!
Huomas et bändiki tykkäs vastaanotosta ja olivat otettuja kovaäänisestä yleisöstä.
Keikalla oli myös Laurin ja Jensin soolot,
mut pakko sanoo et Stratospheren kuuleminen keikalla
oli jopa mukava ylläri, vaikka instrumentaalinen biisi onkin.
Se toimi kivana välisoittona.
On se muuten kumma, et vaikka on ääni poissa, nii eihä sitä keikalla pysty olee laulamatta,
tosin lauloin nii varovasti ku pystyin ja aina tuli muutamia "stop stop"-momentteja
jos rupes kovin käymää kurkulle.
Harmi tosiaan ku joutu olee vähä iisimmin, ettei tulis huonoa oloa ym.
mieluusti sitä ois moshannu kunnolla ja antanu palaa.

Keikan päätti tuttavallinen Hunting High And Low. 
Anteron kanssa sitte samantein yritettiin päästä pihalle Lutakosta,
Antero jatko juosten bussiin ja ite lähin Rantaraittia pitkin kotio toimivan skuutin kyydillä.

Emmie oikeestaan muuta osaa sanoa, ku et oli kyl tiukka keikka ja tiukka settilista,
tää kyl lämmitti niin mieltä.
Tämmösiä keikkoja lisää, kiitos Stratot tästä keikasta!
Nyt ei auta ku yrittää parantua enne ku seuraava keikka tulee,
harmittaa et yhet "talvifestarit" todennäkösesti mänee ohi miul nyt,
koska tää kipuilu o aika sitkeetä.
No can do, levolle nyt.
Annetaan kuvien puhua puolesta.


Settilista

Survive 
Firefly 
Speed of Light 
Eagleheart 
Broken 
World on Fire 
Winter Skies 
Stratosphere 
Demand 
Frozen in Time 
Black Diamond 
Forever 
Unbreakable 
Hunting High and Low 


































maanantai 28. marraskuuta 2022

Stratovarius: Survive

Stratot julkas uuden levyn muutaman vuoden tauon jälkeen,
ensi en ollu kovin innoissani asiasta, koska aattelin et linja o varmaa samaa ihme kikkailua
tai pahempaa et kertsit toistaa itteensä.
Annan kuitenki aina mahiksen asioille toivoen, et ehkä olen väärässä.





















Levyn kansi, noh, en voinu välttyä ajattelemasta et olisko korona-ajalla ollu inspistä.
Varsinki ku yhden biisin nimiki on Survive.
Kuulema ei kerro koronasta, mut jossai taas luin ohimennen et oli ehkä hiukan,
levy kuitenki enimmäkseen kertoo koko maailman ongelmista
ja yksi luonnonkatastrofiki saatu biisin muotoon.
Kotiksen sanoja lainaten: "Jos biisit saavat edes vähä pohtimaan,
nii se o tehny tehtävänsä."
Itsehä tämmöstä vältän hiukan, haluan olla enempi "outcast",
koska vaikka ajattelisin miten, nii miu mielipide o kuitenki väärä,
näin oon potenu maailman jo pidemmän aikaa
joten mieluiten en ota kantaa tai kerro mielipiteitä.
Enne ku tästä tulee poliittista ym. kirjottelua,
nii se et sanoo asiat suoraan, on kivempi kuunnella vertauskuvannollisesti
tai metaforasesti asioita.
Stratot on onnistunu siinä tosi hyvin, toisin ku Nightwish.
Tietysti katsojan silmissä kuka sanoo suoremmin lyriikoissa.

Mut männään levyn sisältöön:

1. Survive

Ai että klassinen haitsu stratti jonka perään tiukka kitarariffi,
joka jyrähtelee mukavasti korvissa.
Mukavasti vaaran tunne kulkee nyrkissään säkeistön yli
ja kertsissä vapauttaa kuulijansa lyriikoissa kuuluvaan "I fall"- huutoon,
tuplabasarien hakaten tasasesti taustalla.
Tiiätkö tulee oikeesti olo, et putoais jossai kelluvassa tyhjyydessä.
Myönnän et aluks mietin, miten tämä toimii kunnes muutaman kuuntelun jälkeen
tää vakuutti vahvuudellaan.
"Only the strong will survive".

2. Demand

Tää vaikutti perus täytebiisiltä,
mut ei pahasti, piti pintansa soidessaan
vaikka itte täysin lämmenny tälle kappaleelle.
Tässä oli vaa nyt jotai mikä ei ottanu mukaansa.

3. Broken

Tänki intro ah!
Tiukkaa jytkyttämistä pitäen jännityksen käsissään
ja noi synat oh! Kunnon vaaran tunteen luomista.
Tässä oli myös jotai tuttavallista, mut en saanu kii et mitä,
siis semmosta nostalgista vanhaa Stratoa.
Kertsi oli haikean eeppinen, semmone lopullisen kuuloinen,
mistä tykkäsin erityisesti.

4. Firefly

Mukavan lepposa biisi, joka vaa pistää hymyyn.
Ehkä vähä häiritsee "Eye of the tiger" lyriikkakohta,
ku se kuulosti halvalta valinnalta, tietäen et on olemassa biisi tuosta
ja toinen oli "faijaflai" lausuminen, jos ystäväni Anna tai Essi olis tässä,
jompikumpi osais varmaa kirjottaen näyttää mite se "fire" lausutaan oikeaoppisesti.
Ei se ole isikärpänen. :D
Enigeis, mie silti tykkään biisistä, pistää mukavasti liikettä
ja tätä tuli kuunneltua ahkeraan pyörälenkeillä,
anto mukavasti energiaa puskea eteenpäin.

5. We Are Not Alone

Tääki oli vähä täytebiisi,
mut hesus ku kuulin niin paljon vanhaa tuttua
Stratoa tässä biisissä.
Intron oon kuullu jossai, ekan säkeistönki oon kuullu
sit loput oli paloja tuolta ja täältä biisistä.
Random biisi joka oli täynnä kaikkea kivaa nostalgiaa.

6. Frozen In Time

Kertoo yhestä historian pahimmista luonnonkatastrofeista:
Vesuviuksen purkauksesta ja Pompejin hautautumisesta.
Biisi oli omasta mielestä aika perus,
vaikka oli massiivisia kohtia biisin aikana,
mut yllätyin Kotiksen loppukiekasuista biisin lopussa,
mie siis luulin ettei Kotis pysty moisiin enää.
Mukava ylläri.

7. World On Fire

Tässä o biisi, joka vakuutti miut et nyt o suattaa tulla kunnon julkasu.
Tää vaa toimii!
Biisihä kertoo ilmastonmuutoksesta,
enne ku sain tietää moisesta
nii miul oli vähä eri mielikuvat mistä biisi kertoo,
nyt noita lyriikoita lukeneena, oha se aika selvä.
Tää on vaa jotenki apocalyptisen pirteä biisi
ja voimakas.
Vähä ku Feeniks-lintu nousis tuhkista, nii siks on hämmennys,
et tää onki " Sos, pelastakaa ilmasto". :D

8. Glory Days

Aijaijaijaijai! *taputtaa pienesti*
Tälle sytyin heti ensikuulemalta ja toi kitarariffi ja basaripoljento,
siis kaikki on niin oikein tässä biisissä.
Laulut ja kuorot erittäin ebinejä, siis mie jo rupesin vetää kertsiin
omia stemmalauluja, jotka olis voinu sopia toho pirun hyvin.
Tulee niin mieleen Speed Of Lightit, Father Timet, mitäs näitä muita oli?
Against The Windit, Rebelit jne. nimeä itte.
Sitä ihanaa vanhan kunnon Power Metallia ysäriltä,
Tän jos sais joskus kuulla livenä, tuol Lutakon keikalla ei valitettavasti tullu.
Pistäkää jätkät settilistalle, tää toimis livenä.

9. Breakaway

Erittäin hämy, ku ensi antaa ymmärtää et tässä o levyn slovari,
mut sit yllättäin biisi kasvo massiiviseks "slovariks".
Oletin siis et olis tullu joku Forever tai When Mountais Fall tyylinen seuraavaks,
mut tulikin tyyliltä Liberty.
Sanotaan et iha jees, tykkäsin kyl kertsistä.

10. Before The Fall

Mmmmm, mäni aika samaan Demandin kanssa,
mut hyvät kuviot oli biisissä silti.
Tääki yritti kovasti kyl vakuutella.

11. Voice Of Thunder

Voice Of Thunder tuntu nimenä jo kauheen kliseiseltä
ja seki hämäs alullaan et onko tämä sittenki slovari
vai samanlainen massiivinen niin ku Breakaway.
Tästä tuli kyl mieleen kaikki Stratojen massiiviset pitkät biisit.
Vaikuttava oli, mut ehkä semmone perus tarttumapinta uupui omalla kohalla.
Semmosta perusmassiivista Stratoa kuitenkin.

Siis ah, voin sanoa et sinkkulohkasut ei valehellu,
Stratot on päässy takasin oikealle polulle Power Metal -soundien maailmassa
ja biisien kokonaisuuksissa.
Se mitä biiseistä löyty nii hyvin tyypilliset "kuorot",
mitkä kuuluu oikeestaan Power Metal musiikkiin,
nää o vaa paremmat mitä aikasemmilla "Timo Tolkittomilla levyillä".
(oletan et on syntikan äänivalikosta valittu tyypillinen "angel choir"?)
Tykkäsin erityisesti tuosta nostalgisesta soundista,
mikä kuulu joka biisissä, se oli ehkä hienointa.
Joku varmaa tulee kohta mussuttaa, et "nehä vaa kierrätti biisejänsä",
nii mut ne kierrätti näitä sillei, ettei se ole suora kopio vanhasta biisistä,
otti sen ajan hengen siitä lähinnä.
On eri asia ottaa joku vaikute, ku ottaa suoraan nuotit/soinnut.
Jätkät itekki sanonu, et ne teki sitä mikä toimii
ja se toimi, vaikka se oliski ollu vähä kliseinen.
Loppuun:
Jos yhessä säveltäminen ja tekeminen on se avain,
nii suosittelen bändille tätä työskentelytapaa jatkossakin.
Aivan mahtava kokonaisuus kaiken kaikkiaan tää levy,
tätä tykkää kuunnella mieluusti
ja oli mukava nähä bändi omalla keikalla pitkästä aikaa,
ku viimeks näin vaa pikaseen John Smith Rock Frozenissa.
Keikkaraportti on tuloillaan.