Lähettiin kaksosten Paulan ja Päivin kanssa ajelemaan kohti Lahtea hyvissä ajoin,
ettei tarvinu kiirehtiä turhia.
Navigaattori pääsi vaa yllättämään ja iski pieni paniikki,
et minnehä se meijät johdattaa, kunnes tajusin sen kiertävän keskustan
ja yhessä kohtaa rupesi muisti palautumaan juurikin tästä reitistä Sibeliustalolle.
Paula ja Päivi kävi ottomaatilla ja mie menin suorilta sisälle vessaan ja vilkuilemaan tilannetta,
kaksoset tulivat sitte paikalle ja siinä odotellessa moikkasin muutamia tuttuja vilkutellen ja halaillen
plus ihmetellen yhtä, jota en aluks tunnistanu lainkaa!
Oli nii eri näkönen ku viimeks nähessä. :D
Oli myös ihmisiä jotka näi ekaa kerta face-to-face, ku jutellu suurimmaks osaks netissä.
Viimein pääsi saliin ja hämmennyin aluks ku muistin et olisin ollu oikealla puolella permantoa,
mut ei vasurissa miu paikka oli (kaksoset jäi oikealle puolelle),
hyvä siinä kulkiessa omalle paikalle ei tullu yllätyksenä et kaikki tutut ja
fanaattisimmat oli ns. eturivissä
ja se ns. kakkosrivi oli periaatteessa eturivi! :D
Hyvä tuuri sillei, mut huono tuuri ku nuottiteline oli sijotettu iha paskasti,
et Tarjasta saatto näkyä päätä (ym. ruumiinosaa)
jollei sitte siirtyny taaemmas tai sivulle et hänet olis nähny kokonaan.
Tarjalla oli ekana asuna musta aika simppelin näköinen mekko,
jossa roikku punanen huivi, mekon helma oli just sen pitunen et näki vilauksen
tatuoinnista hänen jalassa (jollei sattunu olee paremmalla puolella.)
Kyseessä siis tosiaan oli Henkäys Ikuisuudesta levyn 10-vuotisjuhlakeikka
ja vieläpä yks ainoa Suomessa.
Kokonaisuus oli hiema isompi mihi oli jo tottunu,
ei ollu Harusta, eikä pelkästää Max Lilja plus kolme muuta, vaa Max Lilja
ja muutama muukin lisäksi plus The Voice Of Finlandin Tarja kaudella voittaneet
Miia Kosunen ja Suvi Åkerman, tietysti myös yksi tuomareistakin oli kutsuttu mukaan:
Olli Lindholm
(Valitettavasti Yön erotuskohu oli hyvinki tiedossa,
joten ihmettelin et miksi hää o kaikesta huolimatta paikalla
ja muutenki..... Noh mielipiteensä kullakin Ollista, ei hää oo edes mikää ihmeellinen esiintyjä)
Settilista totta kai täynnä joululauluja, koko Henkäys Ikuisuudesta levy mentiin läpi
plus muitakin siihe päälle mitä levyllä ei ole
ja kyl vähä oli pala kurkussa You Would Have Loved This biisin aikana,
en oo kuullu sitä pitkään aikaan.
Kuultiin myös duettoja, ensimmäisenä pääsi Suvi jonka olemus lähinnä viesti
ettei hän oikei ny viihdy lavalla tai ainaki olin hyvin epävarma
plus mikä helvetin pakkomielle oli vaihtaa koko aika sitä mikkiä käestä toiseen?
Yleensä mie en huomaa tommosia pikkujuttuja, mut ny huomasin.
Näytti siltä ku se ei osannu joko päättää tai ei vaa kyenny pitämää mikkiä siinä yhessä käessä.
Seuraavana oli sitte Miia, joka totta puhuen yllätti miut ku laulo alempaa
ja ei käyttäny "klasariansa", koska miu mielestä se kuulostaa todella ontolle
eikä oikei muutenkaa miellytä korvaa yhtään.
Esiintyminen taas oli huomattavasti varmempaa ja huomasi et toinen tykkee olla lavalla,
toisin sanottuna Miia pesi Suvilla lattioita myöskin heidän keskenään pidetyn dueton aikana,
ku Tarja kävi vaihtamassa vaatetuksen tuttuun punaiseen mekkoon,
joka näkyy joulualbumin kuvissa ja monissa joulukonserttijulisteissa.
(En oo ikinä nähny kyseistä asua livenä piällä, tainnu käyttää sitä ekoissa joulukonserteissa
sillo kymmenisen vuotta sitte ja miu eka joulukonsertti oli 2008)
Ollin kanssa duetoiminen ol jotenki vaivaannuttava kokemus
ja sitte ns. ryhmänä vedetty Marian Poika oli samaan aikaa semmone WTF-hetki
ja hervoton huvitus. :'D
Huomasin ja harmittelin hiema kuuluvuutta, Tarja ainaki hautautu musiikin alle Heinillä Härkien biisissä
ja muutenki tuntu ettei mikki oo tarpeeks kovalla,
joka välillä hankaloitti spiikkien kuulemista.
Taputeltua jonki aikaa seisaallaan Walking In The Airin jälkeen
Tarja tuli vetämää vielä yhden biisin ja se oli Jouluyö Juhlayö.
Kumarruksien jälkeen paineltiin aulaan odottelemaan toivekkaina Paulan ja Päivin kanssa,
josko nyt kävisi tuuri Taapen tapaamisen kanssa,
valitettavasti ja arveltuani ennakkoon että seuraava keikka Moskovassa
ja aikataulu vaikutti siihe ettei Tarja tälläkään kertaa tullu moikkaamaan fanejaan.
(Naomi juoksenteli myyntipöydän luona, hitto se likka o kasvanu!)
Tämän tiedon myötä sanoin moikat ja annoin halit, lähtien sitte Paulan ja Päivin kanssa
kohti Jyväskylää.
Viime vuonna olin todennu näi Tarjan joulukonsertista:
"Tää vähä kevyempi ja klasarin tuntuinen oli miu mieleen enemmä,
ku se levoton urkupauhu ja random jazz-kitara rumpumölinällä jne.
Tämmöne simppeli, missä musiikki soi kauniisti..."
Tää oli aika lailla samanlainen, mut pikkasen isommalla kokonaisuudella sanotaanko näin,
oli siel kitara, basso ja rummut, mut ne ei vetäny missään vaiheessa yli (paitsi miksauksessa).
Tykkäsin, vaikka näin spessuna tapauksena oli huvittavalla tavalla hämmentävä.
Toivotaan et ens kerralla kävis parempi tuuri fanitapaamisen suhteen.
Siinäpä oli keikat tältä vuodelta,
joten tämän myötä toivotan kaikille oikein hyvää joulua
ja uusien vuosien kujeita.
Ens vuonna sitte taas keikkojen perässä juoksemista!
