sunnuntai 12. toukokuuta 2019

JP Leppäluoto @ Suolahtisali 11.5.2019

















Kyllä nyt käytiin niin böndellä ettei böndemmäks voi alue mennä. :D
Suolahti, Äänekosken ehkä viel kuppasempi naapurikylä,
ei tämä ole pahalla, mut kyllä se oli vähä kuolleen näkönen.
Anywho, tosiaan pirteenä-not-bussilla kohti Suolahden päätepysäkkiä,
siinä nyt onneks nokka tuhissu istuessa,
mut bussivuorot oli taas niin älytöntä et oonko enää ees yllättynyt
et vuoroja oli 4 tai 5 sinä päivänä ja pakko oli ottaa aikanen
koska vika olis ollu liian myöhään
eli jos ei olisi hieno sattuma käyny nii oisin wanderoinu ympäriinsä
about parisen tuntia,
mut Paula kyseli pari päivää enne häppeninkiä et oonko tulossa
ja sanoin et oon juu kuis, hää sit ilmotti olevansa Päivin kanssa järkkärinä Suolahtisalilla,
joka oli itelle iha helvetin hyvä asia!
Hyö tul hakee miuta autolla sit heille kyläilee
ja tuli eläintarhapäivääki vietettyy kissojen ja koirien kera,
plus syötyäkin koska mie olin kiireessä lähteny ja tuttavallisesti
päätä oli ruvennu särkemään vähäisen syömisen takia.
(Tai sit viivedarra, höhö)
Mentii Suolahtisalille hyvin syötynä ja siinä vähä Paulan ja Päivin "siivellä" pyörin mukana
tiedustellen vähä juttuja antaen kaksosille yhen tehtävän,
tosin taas podin henkisesti huonoa oloa, mut ei auttanu ku pussi suulle ja hyperventiloida hetken eiku-
Elias kävi ohimennen kyselemässä ja pääsin hetkeks häiritsee häntä kysyen
muistaako hää keikkaa n. 10-14 vuoden takaa Hankasalmen Kirkonkylän yläasteelta. :D
Kyllähä moisen keikan muisti ja naureskeli hiema ku kerroin vähä siitä, mitä itse muistin viel siitä keikasta.
Sali vaikutti vähä koulumaiselle omasta mielestä, vanha se ainaki oli,
mut hyvän näkymät kyl oli myös kuutosriviltä vaikka sitä vähä mietin et mitehä käy.
Tosiaan ei ollu loppuunmyyty keikka, mut porukkaa oli kuitenki sen verra
ettei iha tyhjäks jääny kuitenkaa.
Sivuovesta saapui sitte viimein Samuli ja Elias lavalle ja viimeisenä JP,
settilista oli pysyny samana joten mitää erityistä mainittavaa ei ole siitä,
paitti et saatua settilistan keikan jälkeen nii voin laittaa sen tähä kokonaisuudessa!
JP:llä oli kyl taas semmoset kaskut et ei mitää rajaa,
tää kuulostaa oudolle mut kyl mie mielelläni kuuntelisin pitempiäki tarinatuokioita biisien välillä,
vaikka musiikkia tultiinki kuuntelee eikä puhetta.
Saatii myös keikan lopussa porukka ylös ja taputtamaan tahissa,
keikan jälkeen Paula kertoo et jätkät tulis viel moikkaamaan hetken kuluttua
ja totta kai mie halusin päästä sanoo JP:lle kehuja jne.
Totta tosiaan kerranki fanityttöni päätti olla paikoillaan et pääsin sanomaan JP:lle
kuinka niin pystyn viivistelee hänen tunteitaan ja tunnerataa,
kiitin häntä todellakin sydämeen osuvasta laulusta ja joku oikeesti vetää viel ajatuksella
ja sain nimmarin Paulan
*kröhöm* antamaan keikkajulisteeseen ja räpsästiin yhteiskuvakin,
sit kävin häiriköimässä myös Eliasta
ja lopuks tietysti Samulia, jolta kysyin näin et "No haluutko sie rustata kanssa?"
se oli itelle vähä outoo et oon kuitenki tyypin kanssa käyny samaa koulua,
sillei et tunnen tyypin vaikka ei olla oltu mitää best frendei ym. läheistä tuttavuutta tehty.
Vähä ku mie mänisin läpällä ja kännissä pyytää nimmaria miu ystävältä Aleksandralta
(Ehkä luultavasti itteni tuntien niin tekisin, LOL!),
u know what I mean.
Sit viel "painostuksesta" otettiin ryhmäkuvaki siihe päälle
ja JP:ltä lenti läppää sandwitcheistä kesken kuvaamisen et miulta lopullisesti petti pokka. :'D
Nyt olin tyydytetty ku laukussa oli keikkajuliste nimmareilla, settilista ja kamera täynnä jäätävän kamalia yhteiskuvia.
(Yleensä en ees laita "keskivertokuvia" minnekään,
mut jotenki oli nyt semmone viivis ja varsinki tuo yks halikuva,
mie en oo ikinä saanu tommosta kuvaa mistään tilanteesta ja
vaikka se kuva on suttunen ku sokean näkökenttä nii halusin laittaa sen silti.
Se oli niin fangirl moment!)

Kiitoksia kaikille kaikesta, kiitos Paulalle ja Päiville avusta ja tuesta,
kiitos Annelle lipusta ja kyydistä
ja kiitos of course JP, Elias ja Samuli, seuraavia keikkoja odotellessa
ja onneks pääsin viel näkee tän keikan, koska piinaava odotus taas eessä.

Nyt meen tonne omaan pesään keräilee ihtiäni niin hyvässä et pahassa,
kyl tämmönen tunteitten ilotulitus vie voimat
ja yleensä suklaa olis hyvä, mut taian ottaa teetä ja hyvän sarjan kattomisasennon.

Kohta on kesäkuu ja jos ei taas tuu ylläripyllärikeikkoja lennosta,
nii viimeistään Copenhellistä tulee taas raporttia ja tällä kertaa Rob Zombien kera.




























































maanantai 22. huhtikuuta 2019

SaariHelvetti EasterBash @ YO-Talo Tampere 20.4.2019















Tota noin.

*Repslol*

Semmoset sakramentit eiku- :D

No joojoo, tosiaan lähinpä tällä kertaa junalla liikenteeseen,
kohti Tamperetta ja SaariHelvetin omaa pääsiäistapahtumaa EasterBashia,
enne sitä kävin kuitenki ehostamassa ihtiäni Sannin luona
ja näin samalla Ninanki sillä reissulla, juteltiin siinä niitä näitä kuulumisia
päätyen hetkeks aikaa puistoon istumaan,
keli tosin oli vähä vastaan plus olin taas unohtanu korvatulpat kotio!
Argh!
Joten lähettiin apteekkiin hakee tulpat, nyt vittu oikeesti pitäs ruveta muistamaan,
koska mihinkää muuhu ei oo varmaa menny niin paljo rahaa,
ku joka ikinen kerta korvatulppien ostamiseen.
Nina ja Sanni saatto miuta YO-Talolle joka ulkopuolelta vaikutti todella siistille rakennukselle,
sisälle päästyä vähä hämmennyin ku pölähin huoneeseen missä Inkvisitor soitti jo settiään
ja ite oon siinä oviaukolla sillei:
"Okeih, onks tää oikee paikka, saanko minä olla tässä vai jne.?"
Menin sitte hetkeks istumaan ja kattelemaan bändin soittoa,
näen Antin ja mänen moikkaa häntä jutustellen,
Samuliki oli salin puolella kattomassa bändiä ja kysyki miulta tiiänkö tämän ekan bändin,
johon olin et en mie tiiä Jyväskylän pikkubändejä, tiiän isommat
ja osan semmosia joista ei oo yhen biisin jälkeen kuulunu mitään.
Tommyaki moikkasin ohimennen.
Seuraava bändi Atlas jäi todella hyvin mieleen
(tällä hetkellä kuuntelen ite asiassa tuotantoo Spotifysta),
Northcoreksi itsensä luokitteleva modern metalcore bändi Nokialta,
metalcorea on niin paljon nykyää etten oo iha syttyny moiselle
mut tää koukutti miut täysin, varmaa myös basistin laulutyyliki tarttui korvaan,
vaikka se oli vähä "tyypillinen amerikkalainen laulutyyli",
mut siinä oli jotain uniikkiaki ja jos en iha kauheesti puijaa
nii en oo aiemmin kuullu tommosta puhasta mieslaulajan ääntä.
Hankala selittää tämmöstä jonka ite kuulee, mut toinen ei välttis kuule.
Kuitenki mie tykkäsin paljonki ja tässä päätin tutustua lisää
jopa tykäten bändin facebook sivusta,
harvoin nimittäi löytää uutta musiikkia nykypäivänä ja tää oli iha piristävä kokemus.
Kiitoksia Atlakselle tästä "sakramentista".
Soiton jälkeen päätin vähä tutkailla paikkoja ja käyä ottamassa juomista,
kunnes törmään Tomppaan baarin puolella, jutusteltiin siinä
ja kävin hakemassa ällömakeaa Happy Joeta, kunnes Palehørse alotti keikkansa
ja Tomppa poistui tupakille.
Palehørse oli aika perus raskaamman kuulosta rokkia örinöillä.
Mikko tulee yllättäin sisälle seurueineen ja totta kai piti moikata häntäki siinä,
en ees tienny et tulee samalle keikalle.
Profane Omenista tulee vähä lyhyesti mainittua, ku settilistassa ei ollu mitää kummempaa muutosta
ja hyvän keikan vetivät niin ku aina.
Hyvä olivat vaa unohtaneet tarkentaa sen et Tommy oli myös tälläki keikalla tuuraamassa Julesia,
nooh se istuu niin hyvin bändii et tommonen pääsee helposti unohtuu. :D
Huomas kyl et Tommylla rupes olee PO:n kanssa keikkaa takana ku oli jopa enemmä mukana meiningissä,
mut Tommymaiseen tapaan semifiinisti.
Ite siinä keikan alussa mietin et mitehä moshaaminen onnistuu näi korkeissa koroissa
ja ilman kaidetta, koska niin olen yleensä onnistunu,
mut ei ollut semmosta tukea.
Noh otin riskin, vähä huojuin kunnes löysin tasapainon painamalla kantapäitä lattiaan
ja asettamalla ryhtini niin et pysyin pystyssä,
mut näin onnistuin moshaamaan korkokengissä ilman tukia!
Kyl Floor Jansen taputtas pientä päätäni ylpeänä eiku-. :'D
(Okei, miu korot oli sentää paksut eikä mitkää hammastikut, ehkä vaikutti asiaan)
Keikan jälkeen moikkasin Williamia nopsaan siinä hänen purkaessa kamoja lavalla
ja vilkuilin siinä heidän puuhaamista kysyen Antilta et ovatko hyö lähös samantein,
Antti sano et jonki aikaa ovat mut sit lähtevät kotio,
sanoin heipat hälle kysyen viel grillibileistä jotka on kuuleman luvassa taas jossai lähitulevassa.

Ajattaran alottaessa keikkansa.... Noh, ekana ei kuulu Ruojan laulut ollenkaa
ja hää heittää/kaataa mikkiständin yleisöön sen takia.
.........
Eturivin ilmeet kerto kyl kaiken.
Sit lavalla livahtaa ilmeisesti stagehandi tuoden uuden ständin mikkeineen,
josta rupee kuulumaan jotain mut ei tarpeeks,
miksaus oli iha hirveetä miu mielestä, siis vaikka miul mitkää maailman parhaimmat tulpat ollu
mut jopa neljästä ekasta bändistä kuulu laulut paremmin ku Ajattaralta
ja Lutakon keikkaan verraten siel kuulu paremmin jopa laulut.
Ruoja nosteli housujan sen näkösenä ettei ne meinanu pysyä
ja näin et vyö oli jotenki oudosti, kunnes Ruoja menee lähemmäs eturiviä kysyen:
"Voisko joku laittaa miu vyön kii?"
Tota, tuo oli viel huvittavaa, mut seuraavat asiat rupes olee lähinnä noloja.
Williami koputtaa olkapäätäni kysyen palvelusta miulta et vahtisin hetken myyntipöytää
ja totta kai mie autoin sen verra.
Vaikka oli iha pien palvelus mut silti tuntu helvetin mukavalle olla avuks.
(koska tällä hetkellä riuhdun duunissa joka polttaa miut loppuun pala palalta,
vapautta odotellessa)
Paitamyyjä tuli sitte takasin ja seuraavana sain todistaa kuinka laulaja kompuroi lavalla kontaten,
melkei puottaen yhen lattiamonitorin lavalta, onneks eturivi oli hereillä
ja yks kaks yllättäin kuuluu jäätävä "thuuuuuuuuuuuu---" joka peittää kaiken alleen:
basso kuoli kesken biisin ja biisi vedettiin ilma bassoa.
Se saatiin onneks hereille, mut oli jotenki niin myötähäpeällistä kattoa sitä touhua muuten,
se et bändikaveritki rupee huutelee selvästikin ärsyyntyneen kuulosena
toi itelle tunteen et nyt ei todellakaan mäne niin ku Strömsös.
Loppuhuipennus:
Viimesen biisin lopussa Ruoja lähtee lavalta ja hoiperrellessa rappusissa nappaa esiripusta kii,
repien sitä sit mukanaan niin et langat ym. "suolistuu" kiskoista irti.
.............................. *Hidas ja hiljanen facepalm*
Jonku mielestä se o "Jeejee rokkenroll",
miu mielestä toi oli vaa helvetin typerää ja noloa rikkoa talon omaisuutta.
Ajattaran keikka oli niin pohjanoteeraus ja varsinki pääesiintyjänä
et tota, kyl se Lutakon keikka oli parempi tähä verrattuna.
Esimerkiksi en oo ikinä nähny niin raivona olevaa työntekijää,
minkä näin ton keikan jälkeen ku laitto sitä roikkuvaa verhoa sivuun
ja käveli ohi semmosella ilmeellä et vähemmästäki ei haluis osua tielle,
se katse pysty tappamaan kaikki.
Just sen ilmeen myötä arvelen ettei Ajattaraa pyydetä enää Talolle keikkailemaan.
(alaalla kuva verhosta)

Njoo, lähin muutenki Profane Omenin takia, et Ajattara oli lähinnä hyvä plussa
mut kyl tällä kertaa män miinukselle.
Iha sama miulle kui paljo juo ja mitä aineita käyttää, kuha se ei vaikuta keikkasuoritukseen
ja saa rahoille vastinetta.
Ainaki mitä päättelin kaljahuuteluista, et oli ilmeisesti hyvät pohjat otettu enne keikkaa
ja kyllä on miul bändejä joissa joku jäsen on ollu vähä viinaan menevä,
mut ovat aina suoriutuneet keikoista ja niin ku sanoin ylempänä
ei saa vaikuttaa suoritukseen, vaikka käyttäs mitä aineita.

Keikkapaikasta pakko sanoo et oli muuten hieno,
olis kyl kiva päästä jatkossakin kattoo keikkaa just tuonne,
se oli vaa niin uniikki.
Se takaseinä varsinki (kuvat yläällä) jossa näky kuuluisia idoleja niin leffoista et musiikin puolelta.
Mie toivon niin paljon et tuo paikka säilyy,
tässä viime vuosina on niin paljon keikkapaikkoja lopettanu
(viimeks män Katse Jyväskylästä konkkaan),
et näitte jäljellä olevien puolesta on iso huoli ja se o huono juttu bändeillekin.
Muutenki pääsee niin harvoin näkee uusia keikkapaikkoja
ja nyt pitkästä aikaa pääs tykästyen paikan ilmeeseen todella paljon.
YO-Talolle iso plussa.

Pääsiäisen kunniaksi näkyi myös täysikuu, olisiko ollut iha noita kuu, ku niin kirkkaasti möllötti?

P.S. Pahoittelen jäätävän huonoja kuvia, tuskastuin itekki ku ei nyt vaa onnistunu. :D
























sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Tähtien Kevätkonsertti @ Turun Konserttitalo 6.4.2019















Tuli hieman joulukuiset vibat ku kaks keikkaa perättäin taas
ja luvassa aikasia herätyksiä ja matkustelua.
JP:n keikan jälkeen kohti Turkua ja Tähtien kevätkonserttia,
vähä taisi revetä pylly Tampereen jälkeen ja latasin Netflixin miu puhelimeeseen
(En olis ottanu moista puhelinta täyttämään, mut en saanu aikaani kulumaan
ja ei pystyny nukkumaan enää),
kattoen Pokemon Sun&Moon sarjaa, koska se o jo miu makuuni Pokemonissa liian animea
mut sen järkyttävän paskuuden takia pakko kattoa.
Viimein päästyä Turkuun, seuraava järkytys oli keli, siis Turussa oli kesä
ja kellä oli semipaksu talvitakki päällä?
Ei jeesus oikeesti, oli vähä tukalata.
Hetken aikaa harhailtua aseman lähellä yrittäen tajuta mihipäi pittee mennä
et pääsee Konserttitalolle ja lopulta löyty suunta ja katu,
varovasti mänin sisälle saaden tervehdyksen järjestyksenvalvojalta
joka kysyi olenko tulossa katsomaan kevätkonserttia ohjaten narikan suuntaan,
kertoen et viel o eka esitys menossa, mut aulassa voi odotella.
Olo oli vähä eksynyt siellä, mut siellä istuin ja kattelin ku porukkaa rupesi valumaan ulos salista,
päätin käydä yläkerrassa katsomassa miltä siellä näytti,
kunnes pyydettiin pois sieltä "tuuletuksen" ajaksi.
Huoh, vähä turhan paljon huomiota sain järjestyksenvalvojalta,
pitäs vaa istua ja olla eikä pyöriä epäilyttävästi ympäriinsä. :'D
Ikäluokkaa kattoessa totesin itelleni olevani taas se "nuorin",
kunnes tajusin et "Hetkinen, miehä oon kolmekymppinen!"
et periaatteessa olin samaa ikäluokkaa näitten Turun hienostorouvien ja herrojen kanssa. xD
Apuva!

Saliin päästyä kiinnitin huomiota salin ulkonäköön, se nimittäi näytti tosi vanhalle
ja mitä kuluneita penkkejäki katto ohikulkiessa,
et ei oo kyse kovin uudesta rakennuksesta.
Tuli semmone olo et ei ole nähny näin vanhaa salia ku tyyliin elokuvissa viimeks
tai vanhoissa kouluissa.
Kerranki oli muuten hyvä paikka itellä, keskellä eturiviä,
lava tuntu vaa vähä korkealle et lillasti oli pää takakenossa kattoessa.
Viimein esitys alko ja tuliset tenorit ja Torikka tuli lavalle vetämään ensimmäisen kappaleen,
yks T pyydettiin sen jälkeen lavalle eli Turunen.
Konsertti oli aika samanlainen ku viime vuonna ollu Vappukonsertti Helsingissä,
muutama sama kappale oli mukana ja tais olla pari uutta, en varmaks sano,
mut oli silti ilo kattoa sitä intensiivistä laulamista ja eläytymistä
plus ne tanssijat taas sai miut haltioitumaan, osaispa itekki koikkelehtia noin ketterästi.
Tarjan puvut oli aivan mahtavan ihania!
Harmi ku kuvaamista en sillei uskaltanu tehä et olisin saanu kuvia ekasta puvusta,
toka puku muistaakseni oli viimeki kerralla hänen päällä
tai sit jossai muussa konsertissa olen nähny mustan puvun jossa oli hopeisia palloja,
eka puku taas oli yläosasta nude jossa mustalla "ornamentteja"
ja hame osa mustaa kiiltävää kangasta (oliko jopa paljettityyppinen),
mut ah se oli niin hieno!
Tarja siu o tehtävä joku isompi diili Jukka Rintalan kanssa,
herra osaa tehä niin siulle esiintymisasut.
Ainaki Tarjan Instasta löytyy kuvat näistä puvuista, käykää ihmeessä kattomassa.
Tarjaki kuulosti pitkästä aikaa hyvälle, alaäänetki oli paremmassa kontrollissa
eikä tullu niitä pahempia möläyksiä mitä hältä yleensä tulloo,
tainnu sanoo tän joskus aiemminki mut sais tuon kontrollin takasin rokkikeikkojenki yhteyteen.
Voi tosin johtua siitä et ääni oli jo avautunu edellisen esityksen aikana,
ainoa mikä vähä ihmetytti oli temporatkasut esim. medleyn kohalla
siis hitto mie en ehtis hengittää tolla tempolla
ja yks ulkopuolinen ärsytys oli joku retard joka taputteli omiaan
ja huuteli vähä väliä jotain jopa ujeltaen ei liian kovaa mut kuuluvasti,
teki mieli sanoa vierustoverille et sanoisko sille retardille et pitää turpansa kii
tai se turpoo kii iha kohta.
Konsertin jälkeen iski jäätävä nälkä, koko päivä muuten pärjänny pienellä syömisellä
mut heti ku pääs ulos konserttitalosta nii murahti vatsa,
onneks aseman lähellä oli Hese josta otin hyvän mätön
ja odottelin loppuajan bussia nukkumapaikkaan Saloon Hennin luokse.
Sieltä takasin Turkuun "harjottelukuvaamaan" Tiinan kanssa
enne paluuta takasin Jyväskylään,
Luckiefun'sin hyvän buffetin aiheuttaman ruokakooman myötä nukuin Tampereelle asti sikeästi
ja loppuajan taas kattoen Pokemonia.

Kyl ties reissanneen ja käyneen taas keikoilla pitkästä aikaa,
onneks seuraavaa ei tarvii enää pitkää ootella, koska pääsiäinen menee SaariHelvetin EasterBashissa
Profane Omenin ja Ajattaran merkeissä.