maanantai 29. elokuuta 2016

Huoratron @ Konepajan Bruno 27.8.2016

















Melkonen ettimine taas uuden paikan takia, jossa ei ole ikinä käyny.
Pasila muutenki jääny vaa Hartwallin ja Linnanmäen verra tutuksi.
Kuumotti hiema ku missää ei ollu merkkiäkään, et olisin lähellä
kunnes rupes kuulumaan basson ääntä kivisestä rakennuksesta.
Sisäpihalla tutkiskelin paikkoja ja varsinki sisäänkäyntiä yritin löytää siinä
ja sisälle päästyä, en tiiä oliko tunne pettymystä vai hämmennystä,
porukkaa oli nimittäi aika vähän siinä vaiheessa.
Tosiaan paikka oli tosi hieno missä Huoratron esiintyi,
hirveesti ei kyl ole kerrottavaa odottamisesta,
koska taustalla soi huonojen DJ:tten unettavaa musiikkia
ja itse istuin pimeässä nurkassa juoden alkoholittomia
plus otin jopa pienet tirsat, koska soittoaika oli vasta 2:30
ja itellä oli aika paljon univelkaa kertyny Hesassa viettäessä.
Siis kamoon, miks ihmeessä oli noin myöhään tuo soittoaika?
Nykyään pääsee jopa ajoissa kotio keikoilta,
en sit tiiä mitenkä näissä teknopiireissä soittoajat on ajateltu,
mut oli toi kyl turhan myöhään, Huoratron ois voinu hyvi alottaa klo 00:00
ja sit loppuaika hyvästellä paikka bilettäen pilkkuun asti.
Hautajaiset siis kyseessä, mut jooh...
Rupes miuta oikeesti vituttamaanki odottaminen et meinasin jo lähtä takasin majapaikkaan,
mut päätin kuitenki jäädä, koska lipusta kuitenki maksanu.
Onneks jossai siinä enne Huoratronia tuli juttuseuraakin,
tosin kännistä ja äijämäistä sorttia, mut kuha pysyin hereillä. :D
Juttuseurani päätti lähteä kotio, koska oli jo niin kännissä
ja pyysi miuta mukaan, mut hyvästä syystä kieltäydyin lähtemästä tuntemattoman mukaan.
Siirryin sitte lavan läheisyyteen ja muutaman hetken jälkeen Huoratron pääs alottamaan,
huvitti hirveesti "Huora!" huudot, ku huudettiin artistia lavalle,
kerranki pääsee käyttämään sanaa ilma et se loukkaa ketään.
Valitettavasti unohin et herran keikalla strobovalot o jotai niin epileptistä luokkaa,
ettei tienny oliko sujahtanu välkkyvään tunneliin vai pääsikö migreeni yllättämään.
Onneks en oo valoherkkä, mut siitä huolimatta välkkyminen teki aika pahaa koska sitä tuli aika pitkinä pätkinä,
joten oli pakko laittaa silmiä sirrilleen tai kääntää päätä jotta ei putois iha täysin.
(Jos en väärin muista nii kahella muulla keikalla, ne ei haitannu paljo yhtään.
Noh Tuskassa oltiin ulkona valossa ja Renegade Winter Festival
oli varmaa muutenki huonosti järkätty, ettei valot aiheuttanu ongelmia :D)
Force Majeure tuli onneks, mut harmittaa Hoedown puuttuminen,
suurimmaks osaks tuli uutta ja noh itselle ei niin tuttua Huoratronia.
Hirvitti hiema valojen lisäks yleisö, kyllähä mie tiiän et teknokansa on aika hurjaa,
mut se et heiveröinen kaide sai aika paljon kyytiä keikalla,
ku muutama humalainen päätti melkeinpä repiä sen paikoiltaan heiluttaen musiikin tahissa
ja rikkinäisten lasipullojen ilmestyminen kaiteen toiselle puolelle aiheutti hiema kauhua.
Mie toivoin et jotkut vaa puotti niitä siihe eikä heittäny,
siitä huolimatta päätin näkemän jälkeen et lähen ku o tilaisuus pois eturivistä.
(Nimim. Joku urpo Tuskassa heitti muovipullon ja se osu miuta keskelle piätä,
juurikin kova pohja edellä ja kuhmuha siitä kasvo. Ai vittu et korpes.
Onneks ei lähteny taju.)
Lopuksi, jos siul oli kylmä aikasemmin, nii keikan aikana siulla oli hito kuuma,
tukka oli ainaki iha limanen.
Keikka nimittäi oli tosi kova. Huoratronin esiintyminen on jotai niin uniikkia,
en oo ainakaa ite nähny mitää vastaavaa, vaikka aika vähä tämmöstä kuuntelen
saatika käyn missää teknobileissä ns.
Muutenki suunnitellu et kävis kattoo The Prodigyn ja Scooterin ees kerran jossain.
Katotaan ny, kuha semmone tilaisuus tulee.
Paikka muuten toimi hyvin keikkapaikkana,
mut oisin toivonu ehkä enempi turvallisuuden tunnetta, varsinki mitä näki eturivissä,
se näytti nimittäi aika hälyttävälle.
En siis tarkota et pitäs pilata toisten ilo, vaa et joku sanois
"Hei hei hei, elkee repikö ja roikkuko siinä rautalangan ohusella kaiteella."
Paria biisiä en jääny enää kuuntelemaan, ku tiesin ettei sitä toista toivomaa biisiä tule
ja lähin pihalle odottelee Vuokkoa, joka viel kehtas tulla hakee koirien kera
miuta näi myöhää yöllä autolla kyydittäen, kiitos vielä kerran. :'D
Kuvia keikalta ei ole koska strobovalot, mut musiikkia löytyy senki edestä,
joten jos kiinnostaa kuunnella mikäs tämä Huoratron on miehiään.

Tässäpä siis miu lempparit:





sunnuntai 21. elokuuta 2016

Nightwish @ Himos Park 20.8.2016

Kuuden aikaan aamulla herättyäni,
tunsin hiipivän kuoleman kohta korjaavan miut
kuuden tunnin unien jälkeen.
Ei saakeli sentään, milloha viimeks tosiaan on käyny perättäisillä keikoilla?
..... Mie taisin sillo olla jopa alle 20v.
Anywho Matkakeskukseen odottelemaan bussia, joka vei Himoksen tienhaaraan asti vain,
loppumatka piti tosiaan kävellä et pääsi paikan päälle.
(Sitä paitsi bussin aikataulu ei ees pitäny paikkansa,
miu piti olla puol kympin aikoihin perillä,
olin jotai varttia vaille vaiko kymmentä vaille perillä vasta)
Järkytyin ku näin kuinka monta ihmistä oli tullu juurikin tämän special-keikan takia ajoissa paikalle,
jotkut oli tullu jo yöllä paikalle, mut eivät saaneet jonottaa porttien eessä.
Roosa infosi asiasta miulle ja kertoi myös, et porukalle oli jaettu jonotusnumeroita!
Aivan mahtavaa siis jotai ovat huomioineet tässä, vaikka kahakka meinas siitäki tulla kuulema
ku oltii sitte jonotusnumeroita jaettu.
Sata kappaletta niitä oli ja itellä oli numero 53 ja Sanni sai numeron 54,
ei paha, arvelinki et paikalla olis jotai 50 henkee ainaki.
Ulkomaalasia oli aika paljon jonossa, ai mikä spesiaalikeikka?
Tässä kohtaa o sanottava, et kiitos järkkäreille iha hirmuisesti huolenpidosta
ja kohtelusta jonottavia kohtaan, ei ollu yhtää karjakohtelumeininkiä
ja ne jopa jakso vitsailla meille jne. et ne oli niin ku ihmisiä, eikä mitää "meillä o valta"- kusipäitä.
Pisteitä siitä!
Jono järjestettiin kahelta ja siinä vartija ohjeisti
ja laittoi jokaikisen oikealle paikalle porttien eteen.
Sanni kävi viemässä tavaroita autolle ja olin et "No emmie tota sadeviittaa ota, jos kastuu nii kastuu."
Ei mitä, vittu hirvee ukkonen ja raivoraiskaussade joka kesti tunnin verran!
Kiitos Murphyn Laki!
Sit eiku vaa sateessa tarkastuksesta läpi ja vitun lipunlukijat taas errorissa. -.-
Alueelle päästyä lavalta kajahti Thunderstruckin intro, miu reaktio:
Helvetinmoinen huutonauru.
Menin ensi catwalkin päähän, kunnes huomasin Sannin huitelevan miulle
ja juoksin hänen viereensä sillei "Missä kohtaa sie miusta ohi pääsit?!"
Sanni sit sano ettei häntä pahemmin tarkastettu, nii justiinsa....
No siinä sitte läpimärkänä seisottiin ja aurinkoki taas tuli esille onneks,
pikkasenko tuli vettä siitä miu hupparista ku yritin puristaa kuivaks
ja mie ite olin varmaa rintsikoita myöten märkä, HYIH!
Paikka oli todella paska, koska kamera oli just sopivasti edessä,
no on niitä paskempiaki paikkoja ollu ja keikan aikana se unohtu kyllä aika hyvin.
Ekana lavalle asteli Silentium, joka on iha paska näin lyhyesti,
en oo ikinä tykänny enkä tuu tykkäämään, joten skipataan.
Delain taas on iha ok, mut näitähä tän kaltasia bändejä o varmaa muutama kymmenen kappaletta,
livenä oli tosi hyvä muuten, aika paljon näin vaikutteita eräästä toisesta hollantilaisesta bändistä.
Basisti kyl oli niiiin kuuma! Siis herranmunjeesus mikä tukkajumala sieltä pompahti! *-* ♥
Se oli oikeesti niin kuuma, et teki mieli halata moottorisahaa.
(Sande ja Suvi-Tuuli läppää.)



Kattokaa tota leijonanharjaa!
Sori nyt tulee niin rumaa ja perverssiä tekstiä ettei mitää rajaa,
mut mie laukesin aika lujaa, ku herra tuli lavalle.
Mie haluisin nii hieroa naamaani toho tukkaan ja eiku-
Nonii eteenpäin.
Koska on kyseessä bändi, jonka levyillä Marco on vieraillu,
nii sieltäpä tuli duetto!
En kyl tunnistanu biisiä valitettavasti, koska itellä o vaa 2-3 Delainin biisiä koneella,
joissa Marco vierailee.
Muutenki tais olla enimmäkseen uudempia biisejä ku vanhoja
ja tässä bändissä o jäsenetki vaihtunu.
(Nyt oon kyl hämilläni yhestä jutusta,
mut en ny rupee kirjottaa siitä. Antaa olla.)
Delainin jälkeen Sonata Arctica saapu lavalle akustisen settinsä kanssa,
melkei sama ku Vaakunassa, mut pari biisiä oli puotettu pois.
Fullmoonissa oli hauska ku Tony istahti catwalkille ja nous aika äkkiä pystyyn sanoen:
"Perhana, tää onki märkä! Kattokaa takamukseen jäi läntti." :'D
Lopussa taas kiitteli ku tuemme elävää musiikkia.
Arch Enemy oli enää jäljellä lämppäreistä ja voin sanoa et aika kova keikka oli,
Alissa kyl istu hyvin pestiinsä mut Angela on Angela,
ei miulla oo Alissaa vastaan, tosi kova laulaja myöskin ja nii pois päin.
Uudempaan matskuun en oo pahemmin perehtynyt, muuta ku parin biisin verran
ja onneks vanhojaki biisejä tuli, niskat kiitti moshauksesta ja jalat taas hyppimisestä.
H-hetki lähestyi ja viimeinki rupes soimaan taas sama intro,
joka tämän koko aikana ei ole muuttunut
ja Shudder Before The Beautiful tärähti taas sieltä kaavamaisesti.
Tokana totta kai Yours Is An Empty Hope,
mut oletin et kolmantena biisinä tulee Ever Dream niin ku Provinssissa,
ei mitä vähä aikaa kuuntelin introa sillei "?????????"
ja tajuan vasta sitte et sieltä tuleeki Bless The Child.
Ei hitsi mite siistiä, milloha mie sen oon kuullu viimeks? *miettii hetken*
Ööööh... Oisko ollu 2013, emmie sen jälkee muistaakseni oo kuullukaan,
anywho seuraavaks tulee Storytime ja enne My Waldenia Troy piti pienen spiikin
taas suomalaisuudesta ja sano suomeks "pusipusi", aika ihanaa. :'D
My Waldenista olin vähä harmissani, ku toivoin et olisivat jättäneet sen pois
ja pitäneet I Want My Tears Backin (mark my words!),
mie en vaa tykkee My Waldenista.
Élanin jälkeen Marco tassutteli catwalkin päähän, iha ku The Islanderissa,
mut spiikki meni jotenkuten näin "Muistakaa tämä, mutta tämä pitää sanoa englanniksi
'Kiss, while your lips are still red'".
Mie taas putoon kärryiltä ja oon sillei "Höh?! Mitä tapahtuu?!",
en tiiä mite olin noin pihalla kahen biisin takia, voi olla ettei kyl hirveesti oltu hereillä
univajeen takia. :'D
Mukavia yllätyksiä siis noi oli, varsinki While Your Lips Are Still Red
ku oon kuullu sen viimeks hittolainen Hartwall Areenalla DPP-kiertueen päätöskeikalla.
Sahara oli taas mukava kuulla, sen jälkeen tullu biisi aiheutti hiema huvitusta,
en tiiä miks mut Wishmaster tuli seuraavaks.
Eikä johu siitä misheard lyrics-videosta, en vaa tiiä mut itelle tulee jokin huvittuminen vaa
ku biisi o kyl kova mut ei se niin kova oo, et livenä siitä syttysin kauheesti.
Floorilla meni vähä sanat sekasin taas, tais sillä mennä hiema ekassa biisissäki,
ku vähä kummallisesti takelteli ja biisin jälkeen Marco spiikkas "Saa vähä tirauttaa"
ja taas olin hämilläni et mitä sieltä ny tulee, sieltä tuli I Want My Tears Back!
Tuliko muuten hiema hypittyä.... Ei tietenkää, vähä tanner täris.
Nemon jälkeen tuli iha kunnon pitkä spiikki pitkästä aikaa,
tuntuu ettei hirveesti oo tulluna noita ja tämä siis Marcolta.
Hää kerto et oli nähny Nightwishin viimeks vuonna 2000 ja haluais kovasti nähä taas,
kysy jopa yleisöltä et voiko hää olla sillei, ettei kukaa ota selfieitä ja muutenkaa häiritsis häntä.
Vastattiin et "Joo!".
Sit Marco tuumaili et tarvis kyl basistin lavalle,
tässä vaiheessa rupeen miettii et puhuuko se lämpimikseen
vai meinaako se oikeesti pyytää jonku tuuraamaan
ja sit se sanoo näin: "Meillä on täällä nimipäiväsankari, Sami Vänskä!"
Koko yleisö meni iha palikoiks!
Mie kiljuin iha helvetin lujaa ja en meinanu pysyä housuissani enää!



HOLY SHIT, iha oikeesti!
Tähä liittyy nimittäi pieni tarina:
Mie nimittäi leikin oottaessa ajatuksella, et ehkä jonain päivänä
jos jätkät saa välinsä sovittua Tarjan kanssa nii tulis joku keikka,
missä näkis vanhoja jäseniä, niin ku Epican Retrospect DVD:llä.
(En oo ikinä nähny kokonaan, mut videoita nähny)
Nii ei jumaliste, siis tää oli paras yllätys ikinä!
Mie en oo ikinä nähny Vänskää bändissä, ku tutustuin bändiin ku Vänskä oli lähteny,
mut oon tienny kuitenki hänestä ja sillei totta kai.
Siis iha mieletöntä. *Ei pysty vielkää käsittämää tätä*
Marcolta sain high fiven ku käveli takasin lavalle.
Seuraavan biisin reaktio meni suunnilleen näin:
"NE SOITTAA TÄN TAAS!"
*Itkuparkuvollotuskohtaus*
The Poet And The Pendulum
*Meinaa ruveta taas itkemään*
En yleensä häiriinny mistään, mut takana röhäpaskakarjumisella varustettu muija,
huus suoraa miu korvaa ja se ei tuntunu mukavalle,
varsinki ku se karjuminen kävi suoraan hermoille
ja toiseks jotkut ulis taustalla laulaen Floorin kanssa,
ei siinäkää mitää jos se ei olis ollu matkimista eli "yritämme laulaa yhtä klasaristi".
Teki mieli oikeesti kääntyä ja karjasta "Nyt turpa kiinni saatanan ulisija!"
Jätin kuitenki välistä ja jatkoin itkemistä,
miulle o iha sama oikeesti mite toinen nauttii keikastaan ja mitä tekee,
mut ekaa kertaa meni niin tunteisiin, ku mie yritän nauttia Floorin laulusta ja
joku vittu viittii nussia biisiä tolla tavalla.
Anywho, anteeksi kielenkäyttö, mut mie olin kuitenki hyvin onnellinen biisistä,
vaikka se biisi tekee helvetin kipeetä joka kerta kuunnellessa. :'D
Seuraava ylläripylläri vähä paljastu siinä, ku yleisö rupes huutamaan "Jukka! Jukka! Jukka!"
Ihmetellään siinä, et miks ne tota huutaa ja ruvetaan kurkkimaan kameran takaa
et mitä siellä lavalla on.



Siellä oli Jukka Nevalainen rumpujen takana!
Ei hitto sentää ja Last Ride Of The Day lähti soimaan,
oli mukava nähä Jukkaaki pitkästä aikaa. :')
Porukka oli taas iha pähkinöissään tämänki takia.
*Taas tulee vettä silmiin*
The Greatest Show On Earth lopetti tämän viimeisen Suomi keikan tältä erää
ja kaikki jäsenet, niin uudet, nykyset että vanhatki kävivät catwalkilla
heittämässä heippoja kaikille.
Lopuksi tuli kunnon paperisilppusade, joka män suuhun ja maistu pahalle,
kuva viel mainiosta bändistä yleisö taustalla ja keikka olikin siinä.
Vähä aikaa koomailtua siinä, yritin vielä kerran soittaa Paulalle
ja viimeinki sain kii kysyen hältä oliko hää autolla.
Oliha hää onneks, pääsin sitte hänen kyydillä takasin Jyväskylään,
enne sitä hain Sannin autosta tavarani ja kipein jaloin lähettiin ettimään autoa.

Miulla o tällä hetkellä tosi haikee olo, mie oon fanityttöilly ja itkeny videoita katellessa.
Pari vuotta pittee oottaa, et NW taas aktivoituu,
no onneks o DVD:tä luvassa kuitenki lievittämään ikävään.
Kiitoksia seuralle ja kiitos erityisesti bändille tästä "epävirallisesta" 20-vuotisjuhlakeikasta.

Settilista

Shudder Before The Beautiful
Yours Is An Empty Hope
Bless The Child
Storytime
My Walden
Élan
While Your Lips Are Still Red
Weak Fantasy
Alpenglow
Sahara
Wishmaster
I Want My Tears Back
Nemo
Stargazers
The Poet And The Pendulum
Last Ride Of The Day
The Greatest Show On Earth


























































Tarja Turunen & Kymi Sinfonietta Kouvola 19.8.2016


















Tää tuli iha pienellä varotusajalla ja mie en tosiaan ollu aikeissa mennä sinne,
koska seuraavana päivänä oli Nightwishin keikka Himoksella.
No törmäsin Arinaan keskiviikkona ja hää kysy oonko menossa,
sanoin etten sinne persreikää enää mene,
mut hää ja hänen äitinsä olivat menossa autolla ja tarjosivat kyytiä sinne.
No mie sit lähin. :'D
So thank you Arina and you mother of course for the ride,
it was so nice to meet you again and talk more than few words quickly. :)

Kouvolan keskustasta löydettiin parkki onneks läheltä juurikin sitä katua missä lava tönötti
odottavan näköisenä (samalla vilkaisin mitä Pokemoneja löytyy Kouvolasta,
yks Vaporeon ilmestyi lurella varustettuun Pokestoppiin, mut se ei ollu mikää hyvä Vaporeon :D )
Hetken päästä ilmesty Joonas seuralaisineen paikalle ja päätettiin mennä kahvilaan ottamaan
jotai juomista ja syömistä odotellessa konsertin alkua.
Tosiaan kyseessä oli ilmaiskonsertti Kouvolan Taiteiden Yössä
ja taustalla kuulu soundcheckin ääniä ja Tarjaki kävi lavalla testaamassa mikkiä.
Mutusteltua pikkueväitämme siirryttiin sitte eturiviin,
sit tuli mies ilmottamaan et olisi konsertin alkamiseen enää parisenkymmentä minuuttia
ja rupes siinä kertomaan_tosi_huonoja puujalkavitsejä.
*Facepalmaa*
Yks asia jäi siinä miehessä häiritsee, et se oli iha hirveen tutun näkönen,
en muista enää ukon nimee, mut se näytti joltai tutulta näyttelijältä tai viihdetaiteilijalta.
Mahollista tietysti on, et mie sotken johonki muuhun
ja Viikatteen laulaja tuli höpöttää jotai paskaa siihe muutamaks minuutiks
ja ainaki meijä porukka oli sillei:
"............ Voitko lähtee ny oikeesti sieltä lavalta?".
Herra viimeinki sain ihme puheensa lopetettua, tuli taas tämä puujalkaukko
takasin kertomaan lisää ja lopultakin Kymi Sinfoniettan soittajat tuli lavalle
ja vetivät William Tellin.
Mie oon kuullu ton sävellyksen nii monta kertaa, et ihan oikeesti toivosin jo vaihdosta,
tietysti jos ne ois soittanu The Lone Ranger version siitä (eli Johnny Depp- leffa).
Miusta se kuulostaa pirun kovalle siinä leffassa. :D
Tarja nousi sen jälkeen lavalle meidän iloksemme.



Kohdassa 6:50 Tarja tulee lavalle, jos haluutte skipata turhat.
Laitoin ton videon jossa on koko konsertti,
koska en muista kaikkien sävellyksien nimiä ja en jaksa ruveta ettimään niitä Youtubesta.
Mm. tuli O Mio Babbino Caro, I Feel Pretty, I Could Have Danced,
Tarjan omaa tuotantoa The Reign, Underneath (tuli tippa linssiin) ja I Walk Alone,
sit NW:n tuotantoa Sleeping Sun,
Tarja o hiema korottanu säveltä ja olin aluks et ihan turhaa korotti sitä,
mut ei se enää kuulosta niin pahalle mitä aluks oli vähä vierastelua
ettei meekään alkuperäsestä niin ku Tarja o aikasemminki laulanu rokkikeikoilla.
Oisko ollu tyylii puolessa välissä konserttia ku tuli ns. välisoitto,
nii taakse ilmesty kaks pientä tyttöä, eka likka just yletty kylkiluihin
ja toinen semmone reilusti yli polvenkorkunen.
Soiton päätyttyä siirsin pidemmän eteeni ja vinkkasin pienelleki et tulee vaan aidalle,
et näkee paremmin, se pikkulikka sano miulle "Kiitos paljon".
AWWW! ;_; En kestä.
Mie kuitenki ite tiiän miten hirveen iso juttu, varsinki lapsille o nähä idolinsa
ja muutenki oha se iso elämys heillekin.
Hyvä ku se pienempi sano isommalle ihaillen et "Toi laulaa tosi hyvin, sillä on tosi nätti ääni!"
ja olin viel enemmä "Voi ei, ihana!". :')
Tuli siinä vamoiltuakin, tanssittiin sävellyksen tahissa ja Led Zeppelin medleyssä
heilutettiin päätä, ei iha menty siihe moshpittiin mitä suunniteltiin aluks. :D
Konsertin loputtua lähettiin sitte takasin Jyväskylään
ja voi elämä sitä aikasen herätyksen odottamista.

Tarja kuulosti tällä kertaa todella hyvältä, siis mie en tajua
mite se onnistuu noissa klassisissa konserteissa vetämään kunnolla,
mut rokkikeikoilla se lepsuilee turhan paljon
ja vetää iha mite sattuu.
Niin ku harmittelin sitä viime päivityksessä, jossa kerroin uudesta levystä.
Tolta nimittäi kuulostaa se Tarja mistä mie tykkeen
ja matalatkaa vedot ei kuulostanu pahoille, et niissä se keskitty jopa,
parissa kohtaa ehkä tuli semmone "Onko pakko vetää tosi alhaalta,
ku laulu menee muutenki siinä rajalla, jossa voi vetää pehmeemmin sen matalan?"
Ku ei sitä tosiaan tarvii tuutata ulos.
Anywho, mie kuitenki tykkäsin konsertista tosi paljon
ja olin tosi tyhjä sen jälkeen vaikka en ollu suunnitellu näkeväni konserttia.

Tässä pari kuvaamaani videota ja p.s.
Tarjan asu oli aivan ihana! Mie rakastan sitä "vyötä" niin hirveesti,
mie haluan sen "metallivyön". *-*


























torstai 18. elokuuta 2016

Dreamferno @ Torvi Lahti 17.8.2016

Tutustuin keväällä mieheen, joka kertoi olevansa bändissä
ja sain kuunnella bändin biisejä hänen puhelimensa kautta.
Yllätyin todella paljon! Taas jälleen kerran ei mikää turha bändi,
keikkoja oli vain hyvin satunnaisesti, mut onneks heille buukattiin kolme keikkaa
joista yks oli Lahen Torvessa.
Piti vähä aikaa sumplia olisiko mahollisuuksia lähtä,
no onneks Onnibussilta taas löyty hyvään hintaan lippuja,
nii päätinpä lähtä katsastamaan mielenkiinnosta mite bändi toimii livenä.
(En siis menny etsimään Pokemoneja Lahteen, haha!
Vähä katsoin kyl mitä sieltä vois löytyä :'D)
Torveen päästyä tervehdin kyseistä herraa siinä ja katselin kuinka hää hääräs lavan edessä
ja miksauspöydän takana.
Ekana soitti AWAKE-niminen bändi, Etelä-Savosta myöskin.
Ei ollu huono yhtään, tiukkia biisejä löytyi, perus puhdas laulu/karjuntakikkailua
ja en sano et "kopioi", mut parissä biisissä oli iha selkeesti Killswitch Engage vaikutteita.
Varsinki se toinen niistä biiseistä alko iha samalla tavalla
ja oli rakenteeltaa hiema samanlainen ku yks Killswitchin biiseistä,
vähemmästäki sitä rupes napsuttelee sormia sillei
"Hetkinen missä biisissä o tommonen alku?....." *miettii miettii miettii...*
"Ainii totta kai! Tuo ja tuo bändi!"
Heal-nimisen biisin alku iski kyl todella lujaa, se oli vaa niin perfect.
Hirveesti ei tarvinu ootella soittojen alottamisia, kun illan pääesiintyjä pääsi jo lavalle.
Dreamferno.
Nopeasti biografiaa vilkaisten, Juvalta kotoisin bändi on alottanu toimintansa 2007,
debyytti julkastu 2014 ja tokaa levyä ovat tässä tehneet plus jotai biisejä julkistanu Youtubeen,
Jäsenvaihdoksiaki ja poistumisia tämä bändi o kokenut myöskin.
Nightwish, Delain, mmm... Jonki verran Epicaa ja Devin meininkiä kuultavissa musiikissa,
jos näin nopsaa heittää mihinkä verrata bändin musiikkia.
Sävellyksistä ja lyriikoista vastaa bändin taustalauluja laulava kitaristi Samuli Rimmi,
hän on myös bändin agentti, hänellä on yritys nimeltä Pax Productions,
on toiminu ääni- ja valomiehenä muilla keikoilla ja parissa conissa
plus soitinopetustakin jaksaa tehä viel päälle,
joten kyseessä on hyvin aktiivinen persoona.
Valitettavasti Samuli oli kärsiny jonki aikaa flunssasta,
joten lauluja hänen osalta ei kuultu tällä keikalla.
Enni Rautiainen taas on koulun musiikinopettaja, joten kaksi musiikkialan ammattilaista bändissä,
valitettavasti basistin ja rumpalin taustoista en tiedä mitään, eikä kauheesti löytynyt tietoa
Ainoastaa nimet tiedän ja sen että vetivät mallikkaasti oman osansa.
Settilistalta löyty ainaki nämä biisit:
Foul Dreamer
Last Days Of Innocence
ns. Progehelvetti eli Morningstar
(Voin sanoa et on aikamoinen paukku, tää on semmone Nw+Devin risteytys)
Nightly Visits Of Desolation
Petals Bleeding Beauty
Argh, miulle tuli hirvee blokki aivoon nyt, huoh siis yleensä muistan,
mut nyt on niin tyhjä korppu et ei kykene muistamaan. :D
Anywho, kokonaisuus muuten oli hillittyä ja ehkä vähä turhan paljon keskittymistä näky,
plus tuntu et jäsenet olivat omassa pienessä kuplassaan soittaessaan/laulaessaan.
Ymmärrettävää et tää on toinen keikkansa ja edellisistä keikoista kuitenki on kaks vuotta aikaa,
yleisöki vaikuttaa paljonki asioihin (tää oli nyt se viis ihmistä kaljat käessä keikka,
no eivaa oli siel pikkasen enemmä, mut hiljanen ilta keskellä viikkoo kertoo jo paljon.)
Alussa oli vähä kainostelua, mut lopussa bändi rupes heräämään.
Keikka oli muuten tosi hyvä, ei tullu sitä myötähäpeä viivistä.
Suosittelen kuuntelemaan ja käymään keikalla, jos tulevat hoodeille.

Viel yks juttu mistä pittee mainita oli miksaus,
hirveen hyvi oli tehty, parilla aikasemmalla keikalla mitkä oon Torvessa käyny kattoo
nii oli musiikit saatanan kovalla ja vähä meinas laulut esim. hautautua kaiken mölinän alle.
Muutenki tommosissa pienissä paikoissa korvatulpat kandee ollaki,
muuten menee kuulo, nimim. Lepakkomies ja puuromökä plus korvat iha pumpulina,
mut tuolla oli osattu säätää äänet nii ettei tulppia tarvinu ja kaikki oli balanssissa.

Tässä viel linkkejä mistä bändiä löytää ja mistä saa kuunneltua musiikkia,
plus yhen videonki ehin siinä kuvaamaan, ku piti päästä testaamaan
ja sori kuvat o taas iha rupuja, mitä enemmä mie yritän saada hyviä kuvia,
sitä paskemmaks ne muuttuu. :'D
Pitäs varmaa käyä kertaamassa asioita jossai työkokeilussa taas.
Nesti, piätkö miulle vaikka puolen vuoden kuvauskurssin keikkakuvaamisesta? ;D

http://dreamferno.com
https://www.facebook.com/dreamferno