sunnuntai 12. toukokuuta 2019

JP Leppäluoto @ Suolahtisali 11.5.2019

















Kyllä nyt käytiin niin böndellä ettei böndemmäks voi alue mennä. :D
Suolahti, Äänekosken ehkä viel kuppasempi naapurikylä,
ei tämä ole pahalla, mut kyllä se oli vähä kuolleen näkönen.
Anywho, tosiaan pirteenä-not-bussilla kohti Suolahden päätepysäkkiä,
siinä nyt onneks nokka tuhissu istuessa,
mut bussivuorot oli taas niin älytöntä et oonko enää ees yllättynyt
et vuoroja oli 4 tai 5 sinä päivänä ja pakko oli ottaa aikanen
koska vika olis ollu liian myöhään
eli jos ei olisi hieno sattuma käyny nii oisin wanderoinu ympäriinsä
about parisen tuntia,
mut Paula kyseli pari päivää enne häppeninkiä et oonko tulossa
ja sanoin et oon juu kuis, hää sit ilmotti olevansa Päivin kanssa järkkärinä Suolahtisalilla,
joka oli itelle iha helvetin hyvä asia!
Hyö tul hakee miuta autolla sit heille kyläilee
ja tuli eläintarhapäivääki vietettyy kissojen ja koirien kera,
plus syötyäkin koska mie olin kiireessä lähteny ja tuttavallisesti
päätä oli ruvennu särkemään vähäisen syömisen takia.
(Tai sit viivedarra, höhö)
Mentii Suolahtisalille hyvin syötynä ja siinä vähä Paulan ja Päivin "siivellä" pyörin mukana
tiedustellen vähä juttuja antaen kaksosille yhen tehtävän,
tosin taas podin henkisesti huonoa oloa, mut ei auttanu ku pussi suulle ja hyperventiloida hetken eiku-
Elias kävi ohimennen kyselemässä ja pääsin hetkeks häiritsee häntä kysyen
muistaako hää keikkaa n. 10-14 vuoden takaa Hankasalmen Kirkonkylän yläasteelta. :D
Kyllähä moisen keikan muisti ja naureskeli hiema ku kerroin vähä siitä, mitä itse muistin viel siitä keikasta.
Sali vaikutti vähä koulumaiselle omasta mielestä, vanha se ainaki oli,
mut hyvän näkymät kyl oli myös kuutosriviltä vaikka sitä vähä mietin et mitehä käy.
Tosiaan ei ollu loppuunmyyty keikka, mut porukkaa oli kuitenki sen verra
ettei iha tyhjäks jääny kuitenkaa.
Sivuovesta saapui sitte viimein Samuli ja Elias lavalle ja viimeisenä JP,
settilista oli pysyny samana joten mitää erityistä mainittavaa ei ole siitä,
paitti et saatua settilistan keikan jälkeen nii voin laittaa sen tähä kokonaisuudessa!
JP:llä oli kyl taas semmoset kaskut et ei mitää rajaa,
tää kuulostaa oudolle mut kyl mie mielelläni kuuntelisin pitempiäki tarinatuokioita biisien välillä,
vaikka musiikkia tultiinki kuuntelee eikä puhetta.
Saatii myös keikan lopussa porukka ylös ja taputtamaan tahissa,
keikan jälkeen Paula kertoo et jätkät tulis viel moikkaamaan hetken kuluttua
ja totta kai mie halusin päästä sanoo JP:lle kehuja jne.
Totta tosiaan kerranki fanityttöni päätti olla paikoillaan et pääsin sanomaan JP:lle
kuinka niin pystyn viivistelee hänen tunteitaan ja tunnerataa,
kiitin häntä todellakin sydämeen osuvasta laulusta ja joku oikeesti vetää viel ajatuksella
ja sain nimmarin Paulan
*kröhöm* antamaan keikkajulisteeseen ja räpsästiin yhteiskuvakin,
sit kävin häiriköimässä myös Eliasta
ja lopuks tietysti Samulia, jolta kysyin näin et "No haluutko sie rustata kanssa?"
se oli itelle vähä outoo et oon kuitenki tyypin kanssa käyny samaa koulua,
sillei et tunnen tyypin vaikka ei olla oltu mitää best frendei ym. läheistä tuttavuutta tehty.
Vähä ku mie mänisin läpällä ja kännissä pyytää nimmaria miu ystävältä Aleksandralta
(Ehkä luultavasti itteni tuntien niin tekisin, LOL!),
u know what I mean.
Sit viel "painostuksesta" otettiin ryhmäkuvaki siihe päälle
ja JP:ltä lenti läppää sandwitcheistä kesken kuvaamisen et miulta lopullisesti petti pokka. :'D
Nyt olin tyydytetty ku laukussa oli keikkajuliste nimmareilla, settilista ja kamera täynnä jäätävän kamalia yhteiskuvia.
(Yleensä en ees laita "keskivertokuvia" minnekään,
mut jotenki oli nyt semmone viivis ja varsinki tuo yks halikuva,
mie en oo ikinä saanu tommosta kuvaa mistään tilanteesta ja
vaikka se kuva on suttunen ku sokean näkökenttä nii halusin laittaa sen silti.
Se oli niin fangirl moment!)

Kiitoksia kaikille kaikesta, kiitos Paulalle ja Päiville avusta ja tuesta,
kiitos Annelle lipusta ja kyydistä
ja kiitos of course JP, Elias ja Samuli, seuraavia keikkoja odotellessa
ja onneks pääsin viel näkee tän keikan, koska piinaava odotus taas eessä.

Nyt meen tonne omaan pesään keräilee ihtiäni niin hyvässä et pahassa,
kyl tämmönen tunteitten ilotulitus vie voimat
ja yleensä suklaa olis hyvä, mut taian ottaa teetä ja hyvän sarjan kattomisasennon.

Kohta on kesäkuu ja jos ei taas tuu ylläripyllärikeikkoja lennosta,
nii viimeistään Copenhellistä tulee taas raporttia ja tällä kertaa Rob Zombien kera.