En iha ollu suunnitellu mäneväni koko tapahtumaan, oletin vaa olevani yöpaikan emäntänä, mut pääsinki sit toiseks päiväks mukaan kattelee bändejä. Eihä siinä, laittautumista pitkästä aikaa, ei ollu oikeestaan mikään tarve jonotukselle koska bändit oli mitä oli ja jotenki ei vaa tajunnu mänevänsä festareille plus ehkä pieni korona jännitys oli piällänsä, vaikka yhellä keikalla kävin jo kesällä pitkästä aikaa. Se vaa ehkä jätti semmosen pienen pelon, ku keikalla oli ilmenny pari korona tapausta. Itsellä tulos oli onneks negatiivinen, joten saatoin vaa huokasta helpotuksesta.
Koronapassi oli kuitenki Paviljongissa käytössä, joten pelkoki hieman helpotti, vaikka en edelleenkää tajunnu mäneväni oikeesti tapahtumaan. Istuin siel välillä katellen soittamista istumapaikoilta kauempaa sillei: ".... En edelleenkää oo keikkamoodissa, tää on tosi outoo." (Oli siinä myös taustalla yks henk. koht. asiaki, mut tämä ei ole mikää masisblogi.) Näin siinä muutamia tuttujaki joitten kanssa juttelin meiningistä ja oli kyl mukava nähä pitkästä aikaa, kyl siinä vähemmästäki piristy ku näki tuttuja naamoja parin vuoden tai muutaman vuoden jälkeen pitkästä aikaa.
Voisin siis vaa kertoa mielipiteitä bändeistä. Illan aloitti Mors Subita- niminen bändi, jolla oli potentiaalia soitossaan ja meiningissä. Itte kuuntelen aika vähä tuommosta "perusheviä", joten en ehkä sillei syttyny sille, mut kyl mie nyökyttelin piätä mukana välillä riispekti mielessä. Bloodred Hourglass oli jo vanha tuttava miulle ja viimesin keikka oli Bodomin lämppärinä ollessa, tämäki "perusheviä" miulle, mut heilläki oli jälleen kerran hyvä meininki. Rotting Christ oli myös tuttu entuudesta vuosien takaa, Nosturissa Cradle Of Filthin lämppärinä ollessa. Voisin jopa sanoa, et hyö nosti leveliään korkeemmalle ku muut bändit, siinä mielessä sanoisin Rottingin vieneen potin tällä kertaa. Omnium Gatherum taas mäni taustameluna ja keikan seuraamisena, seki iha ok, laulajalle pojot hauskoista spiikeistä. Samy Elbanna veti akustista settiä toisella puolella hallia mm. Bon Jovia ja Lost Societyn matskua, oli ainaki otettu siitä kui paljon ihmiset tykkäs setistä ja olivat mukana meiningissä. Siirryin sit Tiinan kanssa varsinaisen lavan läheisyyteen Amorphista seuraamaan, miettikää mie vapaaehtoisesti kattomassa Amorphista, jolle oon lähinnä vaa nukahtanu moisen bändin soittaessa lavalla. Bee kappaleen soidessa, kyl mie keikkakyttänä nyökyttelin päätä mukana. (Myönnän, tuo Kalevala aiheinen biisi on iskeny aika kovaa) Samalla myös huomasin kuuntelevani kappaleitten rakennetta sillä korvalla, et kui monessa biisissä o sama sointukierto ja tais olla tyyliin kolmessa vai neljässä, loput biisit sit oli iha eri maata ja saatoin kiinnostua yhestä kappaleesta vähä enemmä. Kuulosti aika hyvälle loppupeleissä, kumpa muistas nimen, noh ehkä se tulee vastaan jossai kohtaa. Stratovarius oli illan päättäjä, itse ehdin seurata kolmen kappaleen verra, koska oli saatava väsynyt matkailija nukkumaan ja seuraavana päivänä oli kuvaukset tiedossa. Kova alotus oli omasta mielestä Stratolla: Ensi Eagleheart, sit Phoenix ja Kiss Of Judas, noissa kolmessa tuli laulettua mukana ja ai että rupesin viimein heräämään henkiin ns., ku tajus et olen tosissani keikalla ja Straton biisit muutenki ollu tosi tärkeitä miulle, joten ei niitten biisien aikana malta olla laulamatta.
Tosiaan tälle toiselle päivälle piti olla pari muutaki ulkomaalasta bändiä, mut valitettavasti tuli peruutus heille, joten bändikattaus muuttui todella lennosta ja tilalleha tuli Omnium Gatherum paikkaamaan molempia. Näille ei ainakaa ruton aikana voi mitään, siks tää o ollu tapahtuma-alalle iha hirveetä paskaa ku rajotukset ym. muuttuu koko ajan. Jospa koronapassin myötä rupeisi ala elpymään ja keikkojen järkkääminen turvallisesti onnistuisi.
Pieniä puutoksia sain kuulla festarista, mut voisin sanoa et kyl tämmönen sisäfestari toimii ja olis kyl kiva jos tämmösiäki järjestettäs enemmä. Toimi John Smith Frozen paremmin ku Frostbite. (Hehe) Tämmönen erittäin jännä extempore lähteminen tosiaan, joten sen kummosia ajatuksia ei nyt piähä tule.
Otin mie sentää kuvia jokasesta esiintyjästä, ku halusin nyt tarkastaa rauhassa asetukset pokkarilleni enne seuraavaa keikkaa, jonka pitäs olla toivon mukaan Nightwish Tampereella kuun loppupuolella. Cross the fingers, tässä on jo pari keikkaa taas peruuntunu tai sisällöltää muuttunu niin paljon siitä, mitä luvattiin pari vuotta sitte.
Toivotan hiukan etukäteen joulunodotuksia kaikille ja toivottavasti parempaa tulevaa.
Viimesin keikkani oli vuonna 2020 Babymetallin keikka Helsingissä. N. 1,5 vuoden jälkeen ja vaikka pandemia onki piällänsä edelleen, pääsi viimein tämä salainen keikka toteutumaan. Tosin 3 viikon varoituksella, joka löi ensi polvilleen ja sai raivoitkemään, etten pääsisi keikalle, koska reissu enne keikkaa söi suurimman osan rahoistani joten matkaaminen paikalle oli hankalaa, siihen heti perään. Olin jo palauttamassa lippua, kunnes kaksi parasta ystävääni jolle avauduin tästä, päättivät yhteistuumin maksattaa bussiliput Jyväskylä-Oulu välille, he olivat sitä mieltä et keikka on liian tärkeä missattavaks.
Voitte vaa arvata itkinkö lisää? Ensi itkin monta tuntia pettymyksestä, sit itkin helvetisti ilosta. Kiitos Essi ja Aleksandra ♥♥♥ Työ ette tiiäkään, miten iso asia tää oli et minnuu autetaan keikan kohalla, ku noin muutenkaa ihmiset ei ymmärrä tätä "fanittamisöyhötystä" tai sitä miks tämä aiheuttaa nii ison tunnereaktion, se et kaks maailman parasta ystävää tämän ymmärtää merkitsi niin paljon. Äääh ja vittu itku tuloo taas. :') Tätä tää keikan jälkeisenä romuna kirjottaminen teettää.
Nonii, pyyhitääs kyyneleet ja jatketaan.
Keskiviikkona jännitti sen verra koko keikalle meno, etten pystyny olee enää kämpillä vaa olin matkakeskuksessa paria tuntia enne lähtöä, ressasin nimittäi turvatoimista näin pandemian jyllätessä et miten hyvin tässä käypi ja käytänkö maskia koko keikan ajan ja voi hitto jos on joku urpo aivastamassa niskaan jne. jne. jne. Oli vaa pakko sit luottaa siihe, et ihmiset pysyy kotona jos on oireita ja tää keikka tosiaan on tapahtumassa, et ei ainakaa mitää viime hetken peruutumista voi tapahtua. Bussimatka maskin kanssa oli kyl uuvuttavaa, sen verra raotin et sai pullosta juomista otettua ja syötyä hiukan, ettei lähtis iha taju matkatessa, tyyliin takasinpäi pohjoiseen. (Edellinen reissu oli Ivaloon asti, joten tuli aika tutuks tuo reitti, ku ajoin menomatkan Tupoksen ABC:lle asti.) Ouluun päästessä alko sit härvääminen kohti Teatriaa, aika huonosti tunnistin koko Oulua, ku viime kerrasta o tyyliin kymmenisen vuotta, luulisin. Sillonki Teatria oli eri rakennuksessa. Päästessä perille koukkaamalla Kärkkäisen vessan kautta, olo oli kyl semmone et onko tää nyt totta vai unta, oonko oikeesti täällä vai koomassa. Paikalla oli semmone kourallinen ihmisiä, tuttuja oli ensimmäisten joukossa ja tapasin lähempiä tuttuja istuessa varjossa nurmikolla. Jonotus oli aika lyhyehkö, koska tulin myöhempään paikalle ja ns. "alueelle" pääsi jo klo 19 aikaan, alue oli siis anniskelualuetta ja paitamyyntipleissi. Harmikseni tosiaan, sain ärsyyntymistä pitkästä aikaa: Järkkäri kysyy lippuja tarkastaessa henkkareita, missään ei ollu infoa et ne tarkistetaan ja henkkareitten kaivelu laukusta, monien asioitten alta vei miulta muutaman sekunnin, mut oli porukkaa ehtiny mennä jonki verra minua ennen. Muilla keikoilla on asiasta infottu, jos henkkareita tarkistetaan K-18 keikalla. Ei hyvä yhtää tuommonen.
Oville jonottaessa, hieman harmittelin ku paitamyynnissä olisi ollut "coverbändin" paita, joka olisi ollut mainio matkamuisto, mut rahe. Jospa se tulisi shoppiin myyntiin jälkikäteen, toivottavasti, noita paitoja ei kuulema tehä montaa kpl, voi olla et jiäpi iliman. Laukut tarkistettiin etukäteen jonossa, jotta meno olisi sulavampi eikä tarvitsisi pysähtyä, tiesin laukkuni olevan riski koon takia, mut mitään moittimista ei tullu ja jonossa oli samankokoista laukkua myös. Vittu, sisälle päästessä järkkäri melkei nappas laukusta kii sanoen: "Ja narikan kautta" Itte totesin hiljaa mielessä kipittäessä: "Ja vitut mäne, ku ei ole mitään vietävää!" Pääsin onneks eturiviin, tietty parempiki paikka ois kelvannu, jos tuo ääliö ei olisi tullut eteen tuollei. Vittu melkei tyhjähkö laukku ja narikkamaksuki jälkikäteen kattoessa oli 3,50 € et olis saanu järkkäri kyl maksaa sen narikan miulle. :D Tuo et luvataan, ettei tule enempöö stoppeja kulkemiseen ja silti meinaa tulla oli vähä ristiriitasta, näitte kahen tilanteen, plus ala-arvoisen informaation ja 3 viikon varoaika kyl riittää miulla siihe, et tähä Clubiin en jalallani astu uudestaan, menköön Vaasan kanssa boikottiin todellakin. (Toivottavasti ei tule jotai must see-tapahtumia, esim. tämmösiä salakeikkoja)
Odotellessa saatiin kuulla vaikka minkälaista venäläistä marssimusaa, joka pisti hymyilyttämään, kui omistautuneita oli koijaukselle edelleenki, vaikka suurinosa ties et kyseessä on salakeikka. Lämppärinä toimi yksinkertaisuudessaan Wintersunin kitaristi Asim Searah, joka soitteli covereita radiohiteistä aina yhteen Nw-biisiin ja jopa Wintersunia saatiin kuulla akustisena. Asimin soittaessa pidin maskia päällä ja totesin, et tuun niin kuolee hapenpuutteeseen, jos pitäisin maskia Nigh-KRÖHÖM-siis Nevskin keikalla, "tuvassa" oli niin kuuma ilma keikkaakin, nii Asimin soittaessa tuntu et hiki puski pelkästään seisomisesta. Oulussa oli lämpöä semmoset 30 astetta, et ei mikää ihme et vähä tukalata oli sisällä. Otin maskin pois Asimin lopettaessa keikkansa ja luotin edelleen siihe, et tästä selvitään, yhen rokotteen saanu kuitenkin. Viimein rupesi venäläisten marssikappaleitten sijasta kuulumaan tuttu intro, joka oli striimikeikoillaki käytössä ja rumpujen taakse tuli Kai soittamaan intron rumpuosuudet. (Nyt tosin vähä harmittaa, jos Nevalainen olisi oikeesti ollu salakeikalla mukana alunperin, enne ku korona pisti stopin, se nyt ilmeisesti jää arvoitukseksi.) Jäsenten saapuessa tärähtää Noise ensimmäisenä kappaleena ja Teatria oli liekeissä, viimein, tämä perkeleen keikka on totta! Ainii, ULLATUUUS! Se oli Nightwishin keikka, kukaan ei varmasti arvannu tätä! :'D *repslol* Vaikka oonki sitä mieltä et Human:Nature albumi oli vähä meh, nii Noisen tärähtäessä olin sillei: "I don't fucking care, haluan nyt vaa riehua vitusti, ravistella ne paskat pihalle"
Settilista oli aika lailla sama ku ekalla striimikeikalla, Planet Hell saatiin kuulla, Tribal, How's The Heart?, Harvest plus niitä vanhoja kunnon klassikoita Storytimestä Nemoon. Miltä keikka vaikutti ilman Marco Hietalaa? Noh, kyl siinä huomas et joku show-mies puuttuu, joka olisi täydentäny Floorin juttuja, tosin kuha tässä aikaa mänee, nii ehkä sit oppii siihe ettei ole sitä miesääntä enää. Enkä siis sano et "Ei oo väliä", Marcolla oli paljonki väliä, oli kuitenki niin monessa biisissä mukana. Floor onneks on sen verra kova laulaja et esim. Planet Hellinki sai toimimaan livenä. Sanotaan et aika paljon totuttautumista, et bändi o vähä ku palautunut alkuaikoihin, jossa ei ollu edes jäsentä joka laulais miesosuuksia. (Paitti Tuomas, mut Tuomas ei avaa suutaan se o totta) Troy, nooooh jossai biiseissä toimii kyl taustalla, mut ei se ole sama asia, Troy kuitenki vetää niin keltti tyylisesti eikä sillei ku Marco vetää, Marcon äänessä o kuitenki tosi paljon voimaa ja sitä o hankala paikata pelkällä "runosoundilla". Saa nähä mihi suuntaan tästä lähteepi, tietty ku muutama keikka tuloo tuolla kokoonpanolla, nii ehkä Floorista tulee viel kovempi laulaja ja ehkä tulevaisuudessa käytetään joko Troyn ääntä enempi tai otetaan vierailijoita. (Wilska vois kyl taas tulla vetää pieniä örinöitä) Pakko myöntää, et ku o ollu pakollista taukoa keikkailusta, nii iha inasen haki vähä pokkarikameran käytössä, lähinnä kuvannu järkkärillä ja nyt sit piti pähkäillä et miten pokkari oikei toimikaan. :D Ei enää muistanu millä asetuksella on kuvannu keikkoja nii pikkasen rupes turhauttaa. Keikka päätty Ad Astra outroon jonka Floor hoilasi niin ku striimikeikoillaki, mietinki et meinaako vetää vai tuleeko vaa taustanauhana, muut jäsenet seisoivat takana rivissä. Enpä muuten tiiä montaakaa bändiä jotka vetäis outronki, taitaa NW olla ainoa joka tommosen tekeepi, enempi nähny jotai outron tahissa tanssimista ym. perseilyä, mut outron laulamista en oo. Tuli myös samalla todella voimakkaat flashbackit risteily keikalle, kui samanlainen intiimi tunnelma oli piällänsä ja kui bändi vaikutti pieneltä itekki ku ei ollu screenejä eikä pyroja tehostamassa, plus asukokonaisuudet. Floorin coverbändipaita ja nahkaiset leggarit oli semmone "voi että" -momentti, miten ihminen voi näyttää normaalilta. :D (Korjaan, ne taitaa olla housut, mitä tutkailin kuvia... Ehkä) On niin tottunu majesteettiseen asukokonaisuuteen, nii tämmönen rokkikeikka lookki oli kyl hiema outo mut erittäin toimiva.
Kävellessä keskustaan siinä jutellen keikalla olleitten kanssa, muutama random huuteli jotai matkan varrella, josta oli sillei: "Miksi oululaiset o liian sosiaalisia nyt?" Viimesin, ku kävelin kohti bussiasemaa oli randomein: Auto tulee viereen ja ikkunasta mies huutaa: "Tarviitko kyydin?", johon vastaan kuultuani paremmin et "En". Hyvä et haluavat auttaa, mut halusin vaa koomata rauhassa yksin, eikä miul ollu hätää missään kohtaa. :D (tiiä vaikka olis ollu viimenen trippi, jos olisin noussu autoon.... D: ) Halusin vaa asemalle istumaan ja odottelemaan aamubussia, tänks satan yö oli lämmin ja tarkeni hupparissa, jalat vaa meinas vähä ottaa kylmää, mut siitäki selvisi vaa hieromalla ja vetämällä välillä hupparin helmaa piälle. Bussissa tuli nuokuttua maski naamalla ja kotio päästessä suorilta vaa petiin nukkuen n. 10 h unet, todeten et voi jatkaa iha suorilta samoilla unilla seuraavaan päivään, jollon tais tulla joku 20 h putkeen nukkumista. Ei väsyttäny yhtään ei!
Sen kyl sanon et keikkakunto on romahtanu roimasti tässä pandemian aikana, hitto vieköön et on paikat paskana pelkästä moshaamisesta ja tietty seisomisesta, iha älytöntä. Pikkasen on keho itkeny myös, se hien määrä oli kyl sarjassamme: Itkenkö vai valunko? Mie oon kyl tosi iloinen et viimein pääsi keikalle, oon tosin vielki hämmentyny et semmone oli, näin pandemian keskellä, saa nyt sit nähä tuleeko taas rajotukset voimaan.
Kiitos Nightwish tästä salakeikasta! ♥ Kiitos viel maailman parhaille ystäville tästä matkan toteuttamisesta. ♥♥
Tosiaan vireillä on kirjottaa striimikeikoista raporttia, projekti ollu hidas videoitten takia, joita tässä tehnynä. Se et kuuntelee omaa ääntä eesuntaasun ja yrittää mätsätä kuvan ja äänen, on ollu yllättävän työlästä ja kesähelteillä oon mielummin ollu ulkoilemassa ku sisällä kököttämässä. Oon päättäny et se tulee olemaan tämmönen projekti, jolla ei ole päivämäärää toisin ku näillä keikkaraporteilla, jotka nyt kirjottaa viikossa valmiiks. (Jos on jaksamista.)
Muistakaa pitää huolta ihtestänne, paljon pirtua kätteen, vittuilevat maskit nuamalle ja ottakaa se rokote! Oon saanu tosiaan ekan rokotteen ja hengissä edelleen, odottaen toista pistoa, joka on syyskuussa.
