Vorna: Aamunkoi

 

Vorna.
Nimen kuullut vähä väliä jossain, mut koskaan kuullu musiikkia aiemmin,
kuinka sitte tutustuin tähän?
Noh, voisin antaa tämän kunnian youtubettaja Pahalapselle,
jonka Insta storyssa oli käytetty kyseisen Aamunkoin levyn ekaa sinkkua taustamusana.
Biisi tarttui heti korvaan ja jäin jopa ihmettelee,
et tämäkö on Vornaa.
Kuuntelin sinkun ja vakuutuin, sain myös tietää et uusi levy olisi tuloillaan.
Tokan sinkun Valon myötä päätin et kyl tää bändi pitää tsekata kunnolla,
ihastuin tähän levyyn ja ekan näkemäni Vornan keikan jälkeen
on aika kirjottaa levyarvostelu.
Piti antaa jonki aikaa ajatuksien kypsyä päässä.


1. Hiljaisuus Ei Kestä

"Hiljaisuus ei koskaan kestä kauaa yksi
Hiljaisuus kutsuu jonkun itsensä rikkomaan
Ikuisuus on vain lyhyt hetki"

Kitarariffin säestämä intro, alun jälkeen biisi kasvaa uhmakkaasti
kohti ensimmäistä säkeistöä,
jossa puhtaat vokaalit täyttävät ilman, kuulen tietynlaista runollista melodiaa
joka iskee ainaki itellä tosi syvälle.
Kertsi kyl osuu jo sanoillaan jonneki henk. koht. pisteeseen,
jossa oon kokenu tuon mitä lauletaan.
Se et alku oli tommonen et "höhöö lähetääs perus bläkkismeininkiin"
ja sit se keveneeki säkeeseen,
niin ku tässä muutaman kerran biisin pyörittäneenä, aina jaksaa yllättää
ja tämä on ihanan raikas ja erilainen,
vaikka kertsissä päästään siihe perinteiseen soundiin, itse asiassa vähä aiemmin jo.
Hyvin vahva aloitus ja voisin sanoa et lyriikat tässä biisissä puhutteli todella paljon.

2. Harva Päättää Hyvästeistään

"Kaipausta saa juottaa pitkän aikaa
Ei sen janoa sammuttaa voi puhein
tai kukkamerin häikäisevin"

Voin suoraan todeta et tää oli hyvin ahistava sanoituksiltaa,
mut myös hyvin totta.
Pystyin näkemään ne kaikki edesmenneet, jotka tuli biisistä mieleen.
Hyvin herkkä biisi.

3. Valo

"Valo
Ei saa yötä kuuna kuihtumaan
mut estää painajaisien virran huomiseen
Yössä valo
Ei pysty loppuun tietä näyttämään
mut palaa korkealla ettet eksy uudestaan."

Toka sinkku, joka sai aika vuolaasti itkemään
ekoilla kuuntelukerroilla.
Rakastan tota intron ja välisoittojen aikana kuuluvaa,
vähä ku vanhasta radiosta kuuluvaa viulua (? Ainaki miu korvaan kuulosti siltä)
Tääki iskee niin henk. koht. pisteeseen,
sillei et näen itseni tilanteessa ku oon uskonu kestäväni,
mut en oo kestäny enkä oo nähny poispääsyä.
Lopulta näkyy jossain valo joka ohjaa takaisin tielle.
Tästä tulee kyl talveks semmone biisi, millä jaksan kylmän pimeyden läpi.
Lohduttava ja tietyllä tapaa toivoa tuova.

4. Aika Pakenee

"Jos on päässyt tänne asti
Jos on joskus maksanut menneistä
oppinut virheistä, juhlinut elämää
ja nähnyt sen hiipuvan pois."

Tässä oli jotain perinteistä soundia niin ku tyylillisesti
ja siltikin vahva sanoma.
Tuli kyl heti mielikuva kaikista metsiin hylätyistä mökeistä/ladoista/taloista,
joissa ei oo asunu ketään moniin vuosiin
ja ne o unohettu vaa sinne.

5. Kallioilla

"Täällä itseni löydän ja taas kadotan
Täällä rannoilla, kivillä, kallioilla
Alas lipuvat surut ja kärsimykset
Kauas lentävät voitot ja saavutukset"

Eka sinkku tosiaan ja parin kuuntelun jälkeen olin kyl koukussa,
myöskin hämmentynyt et tämäkö on Vornan soundi todellisuudessa
enne ku kuulin Valon.
Tähä o hyvin saatu aikaseks soundi,
et iha ku ois veden äärellä, juurikin kallioilla kattomassa aaltoja
tai sitä ku aallot paiskautuu kivikkoon.
Sanotukset o ehkä vähä kryptiset jossai kohissa, mut oon ollu kyl alusta alkaen,
et iha sama, ne kuulostaa hyvältä miu korvaan.
Tykkään tän biisin melodiasta aivan älyttömästi,
tämäki aiheuttanu parit itkut
ja voitte kuvitella kui paljo o laulettu.

6. Muualle

"Kun ovi sulkeutuu takanani
tyydyn näihin kahleisiini
En kykene irroittamaan
vaikka sielu huutaa täältä pois"

Jep, eipä voi paremmin sanoa.
Niin ku aiemmin sanoin et on ahdistaviaki tekstejä,
jotka kertoo aika hyvin asioitten laidat.
Tässä on ite asiassa toinen
ja tääki ns. slovarina oli hyvin moniulotteinen
et oli raskaita kohtia ja sitte hempeää.

7. Raja

"Liikaa painaa
niskassa eilinen ja mustempi huominen
Suolaa haavaan
saadaan kun lasketaan
mitä onneen kai vaaditaan"

Seuraava mielenkiintoinen kokonaisuus aina introsta lähtien,
aivan täydellinen biisi kyl.
Tämäki aiheuttanu kyyneliä ja tän paremmin ei voi varmaa sanoittaa
omista rajoistaan.
Vesalla o miu mielestä tässä biisissä tunnetasolla parhain laulusuoritus ikinä,
siis laulaa hyvin muissakin biiseissä totta kai,
mut tässä itellä tulee semmone "nyt on kova" viivis.
Mie oon oikeesti tosi onnellinen et sain kuulla tän livenä,
se oli hyvin spessua.

8. Meri

"Nousee tuulia raivoavia
ja puolimatkaan
meri kohti taivasta
Aallonpohjan näkymää
yksi uhmaa, toinen luovuttaa."

Niin kuin Kallioilla biisissä,
tässäki o onnistuttu saamaan veden soundia tai meren käynnin viboja musiikkiin.
Jäin biisiä kuunnellessa miettimään, et onko tää perus tarina vai metaforanen tarina,
kun siis tässä o omasta mielestä kaks näkökulmaa miten haluaa tämän kuulla.
Hyvin jännä kuuntelukokemus siinä mielessä.

9. Aamunkoi

"Aion käydä tuleen uudelleen
ja nähdä aamunkoin
Kaskesta kasvaa ennalleen"

Nimikkobiisi, josta voi tuntea todellaki toiveikkaan ja lohdullisen aamunkoin.
Lopun mieskuoro on kyl karkkia korville,
kaikki mahtipohtinen kuorossa soivat miesäänet, ah.
(riippuu tietysti, mut tässä saatiin toimimaan hyvin)
Tää on just semmone biisi mitä pitäs kuunnella juurikin pitkän pimeän yön jälkeen,
ku aamu rupiaa sarastamaan
ja hymyillä samalla huomatessa kui o selvinny.


Olipas tunteikas matka,
tässä ku yrittää sanoittaa asioita nii sitä vähemmästäki rupiaa itkemään.
Oon kyl vähä nirso suomenkielellä vetäville bändeille/artisteille noin muuten,
vaikka no kuuntelen kyl Turmion Kätilöitä
ja pari kolme kappaletta sieltä sun täältä,
se riippuu hirveesti siitä kuinka suomen kieltä o käytetty,
jos se o vaa semmosta halpaa suoraa puhetta nii ei se kauheesti iske.
Siinä pitää olla ideaa tai jotain runollista
ja Vorna iski juurikin tällä voisiko sanoa kansanperinteisellä runollisuudella,
melkei oli tuntu et kuunteli Kalevala runoja tai vastaavaa vanhan kansan lauluja.

Mutta mikä ihme on Vorna?
Google: "Vorna on karjalaisten kansantarinoiden sankari, taidokas jousenkäyttäjä,
joka taisteli niin suomalaisia kuin venäläisiäkin vastaan."
Arvelin et jotain tekemistä kansantarinoiden kanssa,
mut wauh, en olis arvannu tämmöstä.
Vorna sitten bändinä on luokiteltu pakanametalliksi, jossa on viitteitä black- ja folk metallista,
jäsenet itte ei allekirjoita tätä oikeestaan,
vaa sanovat olevansa "melodista suomenkielistä melankolista metallia",
mikä nyt oikeestaan on aika kuvaava,
ku miettii et heijä levyt ei iha samaa kaavaa noudata.
Tyylii eka levy oli aika puhasta black/folk metallia
ja siitä eteenpäi rupee vähä muuttumaan soundi ja tyyli pitäen jonku pohjan kuitenki mukana.
Vesan laulua o ollu ilo kuunnella ja aina vaa enemmä ja enemmä tykästyy herran ääneen,
plus ku o nähny livenä hänen esiintymistä, kuinka hää tulkitsee biisejä.
Muuta tuotantoa kuunnelleena ja se o ollu hyvää kyl,
mut Aamunkoi levystä on tullu itelle hyvin tärkeä,
se o osunu nyt todella hyvään saumaan näyttämään miulle Valon
ja sanoittamaan miu tunteet.
En tienny todellakaan et olisin tämmösen musan tarpeessa
ja oon siitä todella kiitollinen et tämä bändi ja levy on olemassa. ♥
Kiitokset tästä.