maanantai 20. marraskuuta 2023

Apocalyptica @ Taulumäen Kirkko Jyväskylä 18.11.2023

 







Kukapa ois uskonu, et tän päivän moodi voi muuttua parempaan?
Totta kai musiikin voima on musiikin voima
ja siks käyn keikoilla, et voi unohtaa murheet ym. paskan,
mut kyl oli enne kirkolle lähtöä olo,
et ei pysty nauttii mistään ja kaikki tuntu samantekevälle.

Kirkon ovilla sitä kuitenki oltiin tälläytyneenä,
tuntia enne ovien avausta,
jonne tuli noin puolen maissa sitte porukkaa ja jonoakin.
Kaikki tapahtu oikeestaan nii nopeasti
ja sillei, ettei oo mitään erityistä kerrottavaa,
tuntuu ku Jyväskylässä keikkailee nii se o samaa nopeasti ohi-tilannetta.
Eturivin penkille pääsin
ja siinä jonossa jutelleiden kanssa juteltiin lisää vähä mistäkin keikkaan liittyvistä.
Keikka oli tosiaan loppuunmyyty
ja vähä joutu seurailee meininkiä,
ettei viime hetkellä vaa päätettäs kannella lisää tuoleja
tai vastaavaa, ku näytti ettei porukka meinanu löytää istumapaikkoja,
kunnes yläkerta rupesi täyttymään viimein ns. viimeisistä tulijoista.

Taustalla oli odottamisen ajan soinu mystinen "humina",
pienellä kellonkilkatuksella
ja keikan alkaessa valot himmenivät merkiksi ja Apon jätkät saapuivat paikalle,
ihmettelin et missähä Mikko on vai tuleeko ekan biisin myötä
jossai kohtaa paikalle.
Rupes kuulumaan rummun rytmillistä pauketta iha korvan vierestä
ja käännyin katsomaan nähen Mikon kävelevän kirkon käytävää pitkin!
Hieno sisääntulo.
Eka biisi tai ite asiassa kaks ekaa biisiä sulautui toisiinsa niin hyvin,
et ei olis huomannu et siinä o kaks biisiä.
Deathzone ja Sacra saattoivat meidät mielen matkalle yhtenä isona teoksena.
Biisien aikana näkyi myös visuaalista efektiä vasten kirkon seinämiä,
hiema huvitti intron aikana ite asiassa,
kun seinälle heijastettiin piste joka kasvoi maapalloksi
ja maapallon sisälle jäi Jeesus taulu, joka näky sieltä läpi.
Evoluutio ja uskonto vastakkain.
Kaamoksen efektit oli kyl hienoja,
harmillisesti samankaltaista ei ollut muissa biiseissä nähtävissä sitte
ja jos haluaa nähä tämän nii suosittelen käymään livenä kattomassa,
kuvat ei anna kunnon käsitystä
ja ehkä Taulumäen Kirkon seinät ei ollu paras mahollinen pinta noille,
ehkä joku Lahen tai Kuokkalan kirkon valkoiset seinät ois paras tälle.
(Sain kuulla tosin pointin ajatuksesta et efektit istuis myös kirkon ympäristöön
tuoden oman tunnelmansa.)
Eicca piti spiikin välissä ja seuraavana oli Ruska,
vaikka meijä ruska oli ajat sitte ja maassa lunta tällä hetkellä,
toi se silti mieleen Lapin maisemat.
Rupesin mielenkiinnosta kattoo et miltä levyltä mikäki biisi on,
ku o tullu kuunneltua jotakin levyä/biisiä niin monta vuotta sitte
ettei voi muistaa.
Tutkiessa huomasin ja tajusin et nyt o tullu kuultua todella vanhaa matskua keikalla,
nyt oli ehkä kovin settilista itelle ikinä,
oli siis tutut Bittersweet ja Nothing Else Matters,
sit tietysti viimesimmän Cell-0 levyn biisejä
mm. Rise.
(Josta siis on laulettu versio Simone Simonsin kanssa,
vähä katkera etten päässy todistaa tätä livenä
ku Suomi poistettiin kyseiseltä Apo+Epica yhteiskiertueelta kokonaan.)

Tähä väliin sopivasti voisi mainita,
et Mikosta o tullu kyl kunnon rumpumestari.
Se et jätkä saapuu paikalle paraatirummun kanssa kirkon käytävää pitkin
ja sit suunnilleen seisaalleen tekee "pienet" lyömäsoitinkohdat kelloilla, lautasilla
ja jotkut rytmilliset osiot padeillaan, mitä painellaan sormin vähä väliä, ku haluaa efektin kuulumaan
(??? En oo varma miksi sitä kututaan.)
ja sit kunnon heviä soittaessa palaa perus rumpusetin äärelle.
Oli myös ns. sooloja joista Perttu teki ekan enne Bittersweetiä
ja toinen oli Mikon, missä ilmeisesti soitettiin virsiä (virsi 555/382) ihan aikuisten oikeesti,
josta siirrytään Scream For The Silent biisiin.

Vaikka olinki päässy matkustamaan mieleeni todella hyvin,
näin Eicca pyysi meitä tekemään spiikissään
ja ei tarvinu keikalla kauheesti edes yrittää,
ku itellä tulee yleensä hyvin luonnosta asia,
eipä penkissäkää kauheen paikallaan istuttu ku jalka löi tahtia
ja tuntu et synestesia löi todella lujaa pitkästä aikaa.
Settilistalta kaks biisiä saa erityismaininnan:

Worlds Collide

Olin kuunnellu tuota biisiä enne kirkkoon lähtöä
ja sanoin ääneen et "Tää olis kyl kova kuulla liveä."
!!!!
Tää ei oo ensimmäinen kerta, ku näin käy et miu toive toteutuu
ja mie kuulin tuon biisin ekaa kertaa ikinä livenä!
Kuullessa intron alkumystisyyden jälkeen, pääsi kyl "Oi saatana" suusta. :'D
Mie oon kuunnellu tota biisiä teininä tosi paljon
ja se o yks biiseistä, jotka o jääny sinne tärkeimmät listalle Apojen tuotannosta.
Kiitos tästä. ♥

Farewell

Tämänki taisin kuulla ekaa kertaa livenä,
en ainakaa noita vanhempia keikkaraportteja
kattoessa nähny mainintaa siitä
(ja joistaki ei ollu settilistaa edes googlen syövereissä,
se oli sitä aikaa ku piti ite muistaa,
jos ei settilista osunu kohalle.)
Sovitaan näin et ekaa kerta ikinä.
Tuli kuunneltua todella paljon ja taisin kuunnella viimeks
ku olin todella syvällä synkässä kuopassa.
Biisi kyl mäni tällä kerta todella syvälle
ja sai itkemään toden teolla.
Joo, vaikka tässä on paruttu keikoilla,
mut viime kokemukset ollu, kui bändi jää hyvin pitkälle tauolle,
on juhlakiertueen viimenen keikka tai ku bändi lopettaa täysin.
Tuntu et tää oli eka kerta pitkään aika ku biisi mänee ihon alle kunnolla
ja se kuulostaa hyvälle, sanotaanko näin.
Taustalla ei oo siis mitään "wääh en näe näitä enää ikinä" tyylisiä tunteita,
plus nyt ku rupesin miettii tosissani:
Farewell, suomeks hyvästi.
Tässä on kyl hyvästelty aika paljon,
et melkonen sattuma.
Oon vähä sanaton tällä hetkellä tuosta
ja siitä et miten helvetin hyvältä se kuulosti livenä,
siin oli kunnon tunnelataus.
Kiitos tästäkin. ♥

Nothing Else Matters Conquest mausteella päätti tämän hienon elämyksen
ja Taulumäki osotti kiitokset seisaallaan isoin aplodein.
Jäin viel katselemaan tulisiko jätkät mahollisesti käymään,
Paavo oli eka joka kävi tervehtimässä tuttujaan ensi,
kunnes uskaltauduin yhen fanin esimerkistä käydä kysymässä saisiko nimmarin
kansivihkoseen ja yhteiskuvan.
Vaikka itte olin jossai ujostelu fanityttömoodissa,
nii Paavon kanssa oli yllättävän helppo puhua
ja kerroin tuntemuksia keikasta kiittäen viel päälle.
Tämän saman pääsin tekemään muittenki kanssa,
kun odotuksen jälkeen tuli Perttu ja Eicca paikalle,
(Mikko puuhasi rumpujen luona tiiviisti)
Perttu oli kyl ihana ku sai hälleki kertoa biisien tärkeydestä
ja hää totes et tuntuu vanhalta ku kerroin olleeni teini noihi aikoihin biisiä kuunnellessa. :D
Eican kohalla meinas kyl hype päästä valloilleen,
ku Eicca kysyy kuvaa ottaessa et onko selfiekuva
jatkaen et hällä on tarpeeks pitkät käet nii hää voi auttaa sen kanssa.
!!!! ♥
Tuli iha puskista tuo ja Eicca on hipelöiny miu puhelinta,
en voi luopua tuosta enää. :'D
Eikä Eicca höpöjä puhunu:
Sillä oli varmaa selfietikun verra käsivartta!
*fanityttöilyä väliin*
Emmie kestä. ♥
Sain Mikonki huomion, nimmarit ja yhteiskuvan,
kiitin häntä ja sanoin et toivottavasti nähään seuraavalla kerralla.



































Tyytyväisenä poistuin kirkosta
ja olin iha puulla päähän lyöty kaikesta random fanityttöilystä,
etten meinanu osata enää kotio. :D
Tää tuli niin tarpeeseen, on kyl niin ihanan pehmeä ja pörröinen olo.
Tän vuoden ainoa, mutta paras joulukonsertti voisko näin sanoa
erittäin piristävä ja raikas keikkakokemus.
Tais olla muuten eka Apon keikka, missä ei ollu laulajia!
Tajusin tämmösen, pitäs varmaa vähä selata noita vanhoja kirjotuksia
ku ei meinaa muistaa hirveesti enää n. kymmenen vuoden takasia ulkoa.
En osaa muuta ku hehkuttaa tätä,
kiitos viel kerran ja nähdään. ♥

Tällä hetkellä ei oo varmuutta onko näin loppuvuodeks viel jotain tiedossa,
miu talous sopivasti kustiin näin joulun alla,
et ainoa mihi ehkä saatan männä o Stereo Terrorin uudenvuoden keikalle Tampereelle.
Muuten näyttäs et Apot jäi viimeseks tältä vuodelta
ja jos jää nii seuraava keikka on synttäripäivänä Cradle Of Filthin parissa.
Katsotaan miten käy, Poisonblackiaki piti nähä vaa pari kertaa,
nii mänin kattoo viel yhen keikan välissä.

Sanonpa siis et kuulumisiin ja näkymisiin!






















Settilista


Deathzone
Sacra
Kaamos
Call My Name
Ruska
On The Rooftop With Quasimodo
Bittersweet
Rise
In Memoriam/Stroke
Mikko's Psalm 555/382
Scream For The Silent
Cohkka/Cortege
Worlds Collide
Dead Man's Eyes
Farewell
Nothing Else Matters/Conquest




(Nää kuvat o aika hirveitä suoraan sanottuna,
asetukset oli taas vähä miten sattu et iha ahisti huomata miten pielessä,
koettakaa kestää)




















































Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.