Onneks on niin viksu et ossoo yhistää kaks K:ta yhteen:
Kyläilyn ja keikkailun.
Nimittäi kävin mutsilla ja kysyin samalla autoa lainaa,
et kävisin kattomassa illasta keikan Lahessa Möysän Musaklubilla,
onneks lainaaminen kävi mutsille oikein hyvin
joten lauantai-iltana lähin sit ajelee kohti Lahtea diisselillä kulkevalla autolla
joka muuten oikeesti lähti melkei lentoon ku kiihdytys oli eri luokkaa ku bensakoneessa. :D
Tämän mahollisuuden myötä pitihä sitä vähä kokeilla vauhdin huumaa isolla tiellä,
oli aika huikeeta mut samalla pelottavaa, ku tuntu tosiaan siltä et auto lähtis liitämään.
Oho, nyt kyl o kyl pää tärähtäny johonki ku mie autoista puhun,
mut oli niin helvetin hyvä tuo KIA ajaa oikeesti.
Anywho päästessä perille, ei tietenkää parkkipaikkaa siinä iha lähellä,
jouduin risteilemään muutamaan otteeseen kunnes löysin puiston likeltä parkin itelleni
eli ylämäestä muutaman sadan metrin päässä klubista.
Olin kuitenki aikasessa, joten päätin lähteä ettimään vessaa
ja päädyin Amarilloon salavihkaa, jossa olen käynyt syömässä viime jouluna.
Sen kummosempaa tekemistä en oikein keksinyt joten hengasin lähinnä klubin lähellä
ja Sheriffi tulee moikkaamaan tupakoinnin yhteydessä valittaen nälkää,
Muistaakseni Antti "Koppi" tuli sit seuraavana takaapäi yllättäen moikkaamaan
ja Juleski tulee moikkaamaan yrittäessä saada nimiä vieraslistaan
kysyen kuulumisia ja siinä sit kertoilin "niitä näitä",
pakko sanoo et Jules oli aika ihana ku se kehu minnuun tsemppaamisesta ym.
et jaksan kaikesta huolimatta tehä sitä, vaikka vaikeeta olis.
Williamiki huikkas ohimennen moikat ja sit myöhemmin selän takaa kuuluu tuttuja ääniä
ja katon et Saija ja Mikko oli tullu kanssa paikalle!
Mie jo aattelin et oon varmaa ainoa paikalla näissä kymppibileissä.
Lopulta ovetki avautui klubille, ku tosissani mietin siinä oottaessa et mistä ihmeessä mennään sisälle,
mut ovet oli semmosen lasirakennelman yhteydessä,
josta meni raput ales maan alle.
Se ovi jonka itse näin oli ilmeisesti vain "takaovi" rajatulle alueelle,
jossa tosiaan oli grilli.
Alhaalla vakuutuin näkemästäni ku pääsin peremmälle tiloihin,
siis iha ku olis ollu eurooppalaisella klubilla
ja se oli muutenki hyvin epäsuomalaisen näköinen paikka,
ei muuten ole Helsingissäkään tuommoista paikkaa minkä näin.
Paikka on ollu kuuleman elokuvateatteri, enne ku siitä tehtiin klubi
ja Mössö tosiaan on toiminut noissa tiloissa nyt pari talvea,
kun itse luulin Mössön tarun päättyneen ku huoltsikalla toimiminen loppui.
Tosiaan lavan edessä oli ns. potero/monttu kaltanen osa, kun taas ympärillä oli eri tasoja
joista näki kyllä hyvin lavalle, ei ainakaa voi valittaa etteikö näkis lavalle,
ku korkein kohta oli yks parvi ja baarin tasanne sanotaanko näin.
Mie oikeesti toivon et tuo paikka menestyy, koska oli hyvin piristävä kokemus taas,
klubi oli niin erilainen ku olla ja voi.
Seilatessa pitkin poikin ja ensimmäisen bändin Forte Ruinin alotellessa
näin Tompakin ohimennen heilauttaen nopsaa hälle kättä
(myöhemmin tervehdin kunnolla)
Forte Ruin, noh samaa tavaraa eri kuorissa sanotaanko näin,
kova veto oli laittaa biisin sekaan pätkä Kaija Koon Tinakenkä biisiä
ja toisena vetivät Gary Mooren Out In The Fields jota en meinanu aluks tunnistaa,
mut ihmettelin silti mite kuulosti niin tutulle.
Where's My Bible oliki jo tuttu Tuskasta ja sama ku edellisessä,
et eipä edelleenkää iske millään tasolla,
mut oliha tuota riehumista hauska kattoa.
Vikana niin totaalisen vakavasti otettavaa dödistä Mörbit Vomit, oivoi.
Keikan aikana putos mikki telineineen päivineen,
onneksi oli ystävällinen kuuntelija paikalla joka laittoi mikin ja telineen takaisin lavalle.
Saija antoi keikan aikana tyhjän PO-kaljapullon, kiitoksia siitä,
sai tämä keräilijä jotain kivaa taas fanikrääsä hyllyynsä.
Menin sitte ales ja totta kai ihan eteen keskelle piti mennä,
yritin houkutella Mikkoaki eteen, mut ei lapanen mikä lapanen eiku- ;D
Viimein intro lähti ja Base pisti porukan liikkeelle,
jonka jälkeen lisää liikettä Bound To Strive sävelten tahissa,
meinas kunto loppua taas kesken kaiken ja pitti pyöri selän takana.
Kuultiin myös vähä rareaki matskua EP:n tiimoilta: Throw Your Stones,
joka omistettiin ulkomailta asti tulleelle naiselle eturivissä,
biisin jälkeen pyyhältää lavalle mies joka pyytää kyseistä naista lavalle kysyäkseen jotain.
Tuossa kohtaa rupesin jo arvailee et oiskoha taas kosinta tiedossa,
no sehä se oli! :)
Mukavaa et bändit suostuu tämmöisiin väliohjelmiin,
eipä tuu iha heti samanlaista kosinta tilannetta, ehkä mieki joskus koen moisen.
Anywho, toivoin salaa kuitenki rarena biisinä Load Of Lead biisiä
ja myös vähän Fatheria, ehkä ne joskus osuu kohille.
White Noisesta tehdään musavideo, joten keikkaa kuvattiin sitä varten
ja kuultiin myö yks biisi lisää uudelta levyltä, valitettavasti koko nimeä en enää muista,
mut Terminal niin ku settilistassa lukee. :D
Keikan päätti totutusti Painbox.
Siinä sitte pohdittiin pitäisikö siirtyä Sopenkorpeen jatkoille vai odotella merkkiä asiasta,
noh siinä sit koottiin Mikon ja Saijan kanssa lähtijöitä kohti Sopenkorpeen
ja mentii miu laina-autolla sinne paikalle vastaanottamaan porukkaa
joilla oli lupa tulla sinne.
Itse jouduin melkei samantein lähtemään, kun kello rupes olee paljon
ja ajamista oli kuitenki edessä, joten sanoin heipat tutuille ja bändin jätkille,
taas jälleen kerran Jules meinaa saada tipan linssiin näteillä sanoilla
kuinka he arvostavat miu osallistumista keikoille jne.
et oon aina paikalla ja oon seurannu bändiä näinki pitkään.
Kyl siinä väkisinki mietti et on se yli kymmenen vuotta pitkä aika
ja seki et ei miusta niin helposti eroon pääse. :')
Monet sano et ajaisin varovasti jne.
ja joo kyllä, eräs varotteli yöllä liikkuvista elukoista ja sainki tuntea niitten takia säikähdyksiä:
Ekana kulki supikoira ilmeisesti tien viertä pitkin, säikähin tietysti,
seuraavana en oo varma mikä helvetti se oli, mut se oli iso ja harmaa karkeakarvainen nelijalkanen.
(Aattelin sen olevan mäyrä, mut hassu pää ja sit epäilin ahmaks
mut ei mitenkää mahollista et se olis ollu se,
kunnes mutsi ja isäpuoli epäili sitä villisiaks tai karhunpennuks.
D: )
Anywho säikähin sitä niin paljon et tein varmaa toiselle kaistalle asti väistöliikkeen,
ku se oli just ylittäny tien mut oli renkaan kohalla.
Sit vilistää iha pien hiiri tien yli, onneks ei jääny alle
ja lopuks ku pääsen perille kotio, hyppää kulmasta jänis yllättäin eteen
ja mie säikähän huudon kera.
KYLLÄ MUUTEN PYSYIN HEREILLÄ. :'D
Huhhuh, semmonen reissu ja suunnitteilla olis lähtä kattoo PO:n akkarikeikka taas Lahteen,
noh suunnitelma eteni ainaki siihe pisteeseen et miul o bussilippu menosuuntaan. :D
Voe elämä.
Kuvakulma on taas sarjassamme kuvaan haaruksia pitkin keikkaa, koettakaa kestää. :'D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.