Hähää, mie huijasin!
Ehin sittenki enne John Smithiä käyä yhellä keikalla:
Alunperin suunnittelin, et olisin männy kattomaan Auria Viikkiin,
kunnes jo luovuin toivosta ja suunnitelmasta nähä bändi,
ku juhannusreissu teki loven talouteen ja muut keikat eivät antaneet mahista.
Ystäväiseni Paula soitti yks päivä ja kysy mukaan Vesilahteen kattomaan Auria!
Arvatkaa vaa tarjosko Paula tämän reissun?
No tarjos ja oon aika helvetin nöyränä kyl tästä eleestä. ♥
(Sanotaanko lyhyesti et aika paljon tullu turpaan viime aikoina.)
Kahentoista aikaan lähettiin ajelee kohti Tamperetta,
ensi Ylöjärvelle majapaikka Lassin luo
ja siitä sitte köröteltiin kirjaimellisesti aivan syrjässä metässä.
Tuli mieleen yks reissu Karjalan suunnilla,
missä myös suunnistettiin veljen kanssa keskelle ei mitään,
pienille festareille.
Samanlaista syrjäseutuajamista oli tämäkin,
enne Laukon Kartanolle menoa päätettiin käyä Narvan Kyläpanimolla
syömässä artesaanipizzat.
Enpä ois koskaan kuvitellu syöväni pizzaa mansikoilla. :'D
Olis voinu olla paskempiki kokemus,
mut mänin hämilleni kyl ku se ei ollukaan niin paha loppupeleissä.
Syöpöttelyn jälkeen lähettii kohti Laukon Kartanoa.
Myönnän, luulin et siel o vaa yks rakennus
ja puistolava tyyliin.
Ei.
Siel oli kaikkee!
Museota ja näyttelyitä, plus tietysti puisto oliki aika iso.
Koko se alue saattoi pikkasen yllättää.
Ei siinä, tällä kertaa Paula veti pässiä narussa
ja mäntiin ekana kattelee Luutarhaa,
jossa oli siis puusta veistettyjä anatomisia veistoksia
ja luurankoja, mut eivät olleet tavanomasia.
Oli oikeesti hienoja! Niin ku näette.
Seuraavaks siirtyessä lähemmäs itse keikkapaikkaa,
matkan varrella iski silmään tolpat tien reunassa joihi oli upotettu paikan historiaa,
kun taas silmäni osui kyltti,
jossa luki:
Pakanakirkko!
Olin et no jos täs ei kerta kiire oo,
nii käyääs vilkasee, koska oli sen verra mielenkiintonen kohe
ja hieno, vähä tommonen japanilaiskauhun tyylinen portti
oli vähä matkan päässä itse rakennuksesta.
Mitäs kirkossa oli? Hähä, käykääs itte paikan piällä. ;)
Seuraavaks käytiin Kartanon sisällä kattomassa maalauksia,
ne pisti kyl aivot nurin todellakin,
mut omaan mieleen enempi oli Luutarha ja Pakanakirkko.
Paula kävi hakemassa juomista
ja itte painelin lavalle päin,
jääden juttelemaan tuttujen kanssa odotellessa Paulaa,
sit alkoki näkyä hieman liikettä lavan edustalla
ja Paulan kanssa siinä otettiin pitkää askelta eturiviin ettei jäätäs ilman paikkaa.
Turvakaiteena toimi matalalla oleva ketju,
joka ei oikei vakuuttanu, mut uskoin et ei jengi täällä perseile.
Enne keikan alkamista paikan omistaja, ymmärtääkseni,
tuli kertomaan hieman paikan historiaa ja toivottamassa yleisön tervetulleeksi.
Sää vähä jännitti ja hiema rupeski ripsottaa,
intron lähtiessä soimaan.
Loppupeleissä oltiin sopivasti lavan lipan alla ettei edes pahemmin päästy kastumaan.
puuttui Those We Don't Speak Of alotuksesta
eli The Space Between kappaleella alottivat keikan.
Myöskin I Hope Your World Is Kind, The Long Walk ja vähä harmillisesti
Museum Of Childhood oli puotettu pois setistä.
jostai syystä tuli mieleen Pieni Merenneidosta noussu väite ettei punanen tukka
ja vaaleanpunainen mekko sovi yhteen,
mikä on vähä outoo koska miksei voisi olla punasta ja pinkkiä.
Jostai syystä olisin itte halunnu tuon mekon itelleni. :D
Kohokohdiksi kyl nous itellä, hetki ku näytin Tuomakselle käsillä sydäntä
ja HÄÄ NÄKI, nyökäten kiitokseks hymyillen. ♥
Iina henkisesti 15v. heittää vähä fanityttövolttia,
en voinu ku kihertää Paulalle ääneen.
On siitä hetki vierähtäny ku idoli huomaa keikalla ja noteeraa sen.
Toinen, voi herranjeesus,
Desert Flowerin aikana introssa alko paistaa aurinko yks kaks yllättäin!
Voi hitto se oli hieno ja se osu Johanna Kurkelan kohalle niin helvetin sopivasti,
ettei mitään rajaa.
Se oli oikeesti niin tilauksesta ku olla ja voi,
aattelin jo et näin varmasti unta.
Plussana päälle enne tota aurinkoa, Tuomaksen ja Johannan hetki biisin alussa:
ÄÄÄH, oli niin imelän ällösöpöö. ♥
Siis niitten katseet kui ne katto toisiaan soittaessa.
Emmie kestä, en oo varmaa koskaan nähny noin rakastavaa katsetta.
Kun on nähny Aurin sisätiloissa ja noh, kunnon teltassa missä sai paikan pimeeks,
nii hieman outoa oli seurata samaa keikkaa valosaan aikaan,
tosin tietonen olin ku festari/kesäkeikkoja ilmottivat
et saattaa olla enempi valoa ku pimeää.
Loppuun mikä yllätti varsinki Laukon Kartanolla,
et kui yleisö tykkäs paljon keikasta, nimittäi meteli oli aika kova.
Ei olis uskonu puistokeikasta.
Odoteltiin keikan jälkeen josko Tuomas, Johanna ja Troy tulis moikkaamaan,
Troy kokosi kamoja ja sanoi tulevansa myöhemmin.
Siinä odotellessa päätin ottaa Tero Kinnusen nimmarin keikkalippuuni
ja lopulta järkkäri tuli sanomaan et on aika lähteä kottiin.
Harmi, olis ollu kyl kiva jos olisivat tulleet moikkaamaan,
mut no can do.
Tuomaksen ja Johannan nimmarin hankintaprojekti jatkuu,
katotaan millo näen seuraavan kerran.
Ajeltiin takasin Ylöjärvelle ABC:n kautta ja nukkumaan.
Paulalle oon kyl niin paljon velkaa näistä keikoista, et millähä näitä tempauksia pystys hyvittää.
Ei oo nimittäi eka kerta ku se kysyy mukkaan ja viel ostaa lipun piälle,
niin ku sanoin et vetää todella nöyräks.
Onha meil aina ollu hauskaa reissun piällä ja voin sanoo,
et vaikka tuol nyt mitää hirveetä riehumista ollu nii oltiin molemmat todella loppu.
Kiitos viel Paula lipusta. ♥
Annetaan kuvien kertoa tunnelmasta ja tässä koetan myös ottaa huilia tarpeeks,
et jaksaa sit John Smithissä kolme päivää, aamusta iltaan.
Palaamisiin ja festarikesä, täältä tullaan.
The Space Between
Skeleton Tree
Duty Of Dust
Night 13
Libraries Of Love
Blakey Ridge
Kiss The Mountain
Aphrodite Rising
See
The Valley
Shieldmaiden
Desert Flower
Them Thar Chanterelles
Pearl Diving
Fireside Bard
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.