maanantai 26. maaliskuuta 2018

Levyarvostelu: Auri

Vähä hassu otsikointi ku bändiprojektin nimi o Auri,
mut debyytinkin nimi on Auri
joten ratkaisu tämä, koska toistettuna olis näyttäny tyhmälle.

Kyseessä siis Johanna Kurkelan, Tuomas Holopaisen ja Troy Donockleyn pikkuyhtye,
joka ei ole heviä nähnykään eikä se tietenkää ollut tarkoituskaan tehä raskaan musiikin levyä.
Levyä on kuvailtu mm. maailman musiikin kaltaiseksi, "rabbit hole music" tyyppiseksi
ja eräänlaiseksi Nuuskamuikkusen matkaksi Skotlannin ylängöiltä Lapin maisemiin,
joka herätti jo hyviä odotuksia levystä.
Jälleen kerran oon tilannu tämänki ennakkoon ja siitä paketista paita ei saapunut varastoon ajoissa!
Voitte vaa arvata onko se levy fyysisenä miu käessä,
no ei ole taaskaan, vaikka kuinka ennakkoon tilaa. *facepalm*
Odotellessa et paita saapuu tilaukseeni, päätin mennä Spotifyihin kuuntelemaan levyn
ja pakko sanoo et eka kuuntelu oli vähä hämmentävä plus en oikei tiiä mitä ajatella.



1. The Space Between

Toinen sinkkulohkaisu, joka ei vakuuttanu miuta ja viel vähemmän levyn ekana biisinä.
Kuulosti vähä turhan samanlaiselta ku Night 13, joka oli eka lohkaisu.
Bridgessä paljon "rumia sointuja" ns. joka oli ainoa uusi asia.

2. I Hope Your World Is Kind

Tästä en oikei saanu mitään irti, vaikka nätiltä kuulostikin,
ehkä vähä turhan paljon saman osan toistoa,
joka teki biisistä vähä tylsänki.

3. Skeleton Tree

Intro toi mieleen yhen muumibiisin *tsekkaa muumisoundtrackilta*
..... Noo, aika lailla kappaleelta nimeltä Ari Ji Goku, mikä o sitä lähestyvän paniikin musiikkia,
mut tässä biisissä ei ole paniikkia vaa enempi semmosta tutkimusmatkailu meininkiä
ja kohtia millo voi pysähtyä tutkimaan maisemia kunnolla.
Ei huono biisi, ehkä biisi ois kaivannu enemmä juttua mukaan, mut en tiiä sit.



4. Desert Flower

Julkasupäivänä tuli kolmas lohkaisu levyltä ja se oli tämä,
syystä halusin olla spoilaamatta itteeni
toivoen et olisin saanu levypakettini, mut enpä saanut joten:
Nätti viivistelyslovari, vähä balladimainenkin
ja taustalla kuuluva viulu muuttuu melankolisemmaks loppua kohti.
Duetto toimi tosi hyvin, Troyn ääni kuulosti aika lailla samalle,
ku Roope Ankka levyllä laulanut Alan Reid, erona vaa et Alanilla oli vähä matalempi soundi.



5. Night 13

Eka lohkaisu tosiaan, joka ensi oli sillei "Mmm, mistähä tämä on kotoisin?"
ja kohti loppuhuipennusta biisi sai miustakin otteen.
Tykkäsin todellakin ja odotukset synty tämän myötä,
tosin tuo video on vaa saakelin huono et iha harmittaa,
paremmanki ois voinu saada aikaseks.

6. See

Tykkäsin soundeista tosi paljon, pystyin näkemään aavikkoa
ja porottavan auringon ym. arabiatyylistä mitä tuli mieleen.
Tämmöne perus hypnoosibiisi.

7. The Name Of The Wind

Tääki oli aika muumimainen, mut samalla myös hyvin anime,
tiiättekö vois hyvin olla jonku anime sarjan tai elokuvan soundtrackiltä peräisin.
Tässäkään ei oikei tapahdu mitään mullistavaa, samaa joikua alusta loppuun.

8. Aphrodite Rising

Nyt en kyl tiiä nousko Afrodite kuitenkaa tämän biisin myötä, vähä mitäänsanomaton.

9. Savant

Tää oli vähä random, ensi biisi alkaa taas vähä synkemmän muotosella muumimusalla,
sit rupee kuulumaan random puhetta suomeks ja viel semmosella kiristäjä/raiskaajaäänellä,
U know ääntä o muokattu ja vääristetty.

10. Underthing Solstice

.............. Sanonpa vaa et jaaaha, män totaalisesti huti

11. Them Thar Chanterelles

Introssa kuullaan alussa hyräilyä, joka kuulosti vähä samalle mitä Tuhkimon hiiret laulelee leffassa,
mut joo eteenpäi päästessä tulee vaa sillisalaattihetki,
kun soitellaan ja jollotellaan vaa jotain randomisti ilma punasta lankaa.


Jooo, mmmmm... Jossai arvostelussa sanottiin et nää olis oma tarinansa,
mut miusta nää kuulosti suurimmaks osaks samanlaisilta, paitsi ne parit biisit joista tykkäsin.
Vaihtoehdot on et tää avautuu todella hitaasti tai tää nyt ei vastannu miu odotuksia,
mitä ymmärsin rabbit hole musiikin tarkottavan.
Biisien sisältö jäi joissakin vähä epäselväks ja tiiättekö ku tuntuu ettei ole panostettu sanomaan,
et sanoitukset on jääny vähä kesken tai päätetty et toistetaan nyt yhtä lausetta koko biisin ajan
ja annetaan musiikin hoitaa homma.
Ei oikei sanoitus ja musiikki kyenny tukemaan toisiaan sataprossasesti.
Kokonaisuutena en saanu tosiaan paljo mitää irti, harmillista
ja tässä tosissani mietin et muokkaanko tilaustani niin et jätän sen paidan pois
ottaen vain levyn.
Nooh katsellaan viel, viime yönä ite asiassa näin ilmeisesti unta
missä soi Desert Flower koko unen ajan, et jotain jäi korvamadoks sentää.

lauantai 24. maaliskuuta 2018

Tarja Turunen & Vantaan Viihdeorkesteri @ Kulttuuritalo Helsinki 23.3.2018





















Hehe! Olipas melkonen reissu taas,
nimittäi ajoin Jyväskylästä Helsinkiin asti ja ajoin pelottavan Helsingin lähiössä. D:
Hyi kamala, ei ihmekään et ihmiset sanoo ajamisen siel olevan pelkkää helvettiä,
se oli sitä todellakin!
Onneks kuitenki päästiin hengissä, mitä nyt Renkomäen ABC:lla korjatessa autoa paremmin parkkiin,
peruutin takana olevan auton etupuskuriin.
Vähänkö iski paniikki jo Paulan auton takia ja senki et millanen kuski siel takana olevassa autossa on,
Paula sit mäni jutustelee ja onneks se kuski oli lepposa tyyppi
ja mitää vahingoo ei sit tapahtunu loppupeleissä kummallekaan autolle, HUH!
Sehä se ois tästä puuttunu, et joudutaan tämmöstäki hoitamaan. :'D
Perille päästyä huomattua iha Kulttuuritalon vieressä olevan parkkiksen,
mentii siihen ihmettelemään millä tavalla vältetään mahdollisten sakkojen saaminen
ja käytiin iha sisälläki kysymässä ihmetellen kaikkien pukuihmisten määrää sillei:
".... Eeh, mitäs täällä tapahtuu? Onko täällä oikea häppeninki?"
Ei saatu oikei vastausta joten otettiin riski jättää vaa auto siihen kiekon varaan
ja istuttiin autossa ku saatiin selville, et aulassa oli kutsuvierashäppeninki,
joka loppuisi ihan kohta.
Siinähä tuo puol tuntii meni kuitenki rupatellessa ja mentii sitte sisälle.
Siellä sitte ihmeteltiin meininkiä nähden tuttuja samalla,
Sannikin saapui myöhemmin ihmettelemään hälinätä
ja nähtiin siinä myös Salkkari hahmojakin:
Helena Kuula, joka oli värjänny tukkansa... Öööh, aika mielenkiintoisen väriseks. :'D
Lopulta ovetki avautu, vaikka jo oltiin hiema kärsimättömiä
et mikä kestää voisko jo avautua, mut oli ne avautunu aivan huomaamatta.
Istumaan päästyä, muistin nyt paremmin ekan kerran Kulttuuritalolla,
ku olin käyny kattomassa Dimmu Borgiria,
sen mistä tulin sisälle ja tosiaan kyseinen sali oli sama missä olin kattonut bändin keikkaa
plus senki missä kohtaa eturiviä olin.
Konsertti alkoi ensin orkesterin introlla jonka jälkeen Tarja saapui lavalle
melkosten aplodien saattelemana, pakko sanoo tuli kyl hyvä mieli kuulla
kuinka innoissaan porukka oli.
Setti alkoi O Mio Babbino Carolla, joka oli vähä what-momentti,
koska se ei ole noin alkupää biisi kuitenkaa ollu aikasemmissa konserteissa
ja no settilista tuntu vähä muutenki typistetylle ja aikarajatulle omasta mielestä.
Sibeliustakin kuultiin, Tarjan omaa matskua, musikaaleja ja Nightwishia,
tietysti Sleeping Sun joka ei ollu miulle mikään ylläri
koska tuo ol myös Kouvolan ilmaiskonsertissa.
Oma kohokohta tällä kertaa oli musikaali medley, koska se sisälti niitä kappaleita
mitä oon tässä harjotellu, opetellu ja vetäny laulutunneilla.
Erityisesti I Dreamed A Dream sai kyyneleen aikaseks,
olis kyl kiva kuulla joskus kokonaisena kappaleena Tarjan laulamana
ja jopa Memorykin kuultiin, mut siinä Tarja sekoili ilmeisesti sanoissa jo heti alussa,
koska of course biisin opetellu sanoja myöten ulkoa,
joten tiesin miten se menee.
Harmitti vähä et alku kuulosti randomeitten sanojen heittelylle,
kunnes päästiin "Memoryyy, all alone in the moonlight"
ja ei ollu ainoa jossa kompasteltiin, olisin viel päästäny läpi I Could Have Danced
koska Tarja keskitty niin tiiviisti eturivin miehiin yrittäen houkutella tanssimaan
pudoten samalla biisistä hetkeksi aikaan,
Joonas ei lämmenny tanssikutsulle eiku-
Myrskyluodon Maijaki kuulosti vähä hassulle kanssa,
harmittelin siinäki ku Tarja oli vetäny sen yhessä konsertissa paljo ylempää
joten ääni ei päässy oikeuksiin ku veti nyt orginellista.
Se miks mie näistä mainitsen, on se et itelle tuli vähä viivis et nyt ei ole harjoteltu tarpeeks hyvin,
okeih seki mahollisuus on ku näitä on vetäny monen monta kertaa,
nii rupee jo hakee sanojakin.
Silti miulle jäi puutteellisen harjoittelun viivis, vaikka muut kappaleet meni hyvin ilma takeltelua.
Seuraava kuitenki tuli sitten jännin spiikki, Tarja kertoi et hänhän ei tangoja laula ikinä,
nyt hää kuitenki veti ns. "Aaavan meren tuolla puolen jossakin on maaaaa...."
D:
Kuulosti samaan aikaan hyvin häiritsevälle, mut samalla taas hyvälle,
koska orkesteri taustalla.
(Saatan jo tämän myötä tietää, mitä hää vetää vappukonsertissa)
Loppukumarrukset tul ja porukka tietysti halus lisää,
Tarja vaa ilmottaa orkesterin ja yleisön istuessa takasin alas,
et heillä ei ole encorea, mut vetivät toisen kerran The Reign biisin encoreksi. :'D
Tulipaha jotai uuttaki koettua taas! *repslol*
Tarjaa nyt ei valitettavasti bongattu, mut jospa Musiikkitalolla onnistas paremmin
ja tosiaan enne paluumatkaa halusin käyä hakemassa Steamista miulle luvatut drinkkiliput,
joten uhmasin pelottavaa Helsingin keskustaa ajamalla Kampin läheisyyteen
samalla heittäen Sanninki et ei tarvinu julkisilla mennä.
Sain kahen drinkkilipun sijasta kolme! Kiitos Steam! :'D
Mie niin meen miu kahen rakkaan ystävän kanssa
ja tarjoon seuraavalla pidemmällä visiitillä heille juomat.
Paluumatkalla pysähyttiin taas Renkomäellä ja voi elämä oltin kyl Paulan kanssa iha koomassa,
ku päästiin viimein takasin Jyväskylään.

Miuta vielki huvittaa ajaminen Hesassa, siis iha hirveetä paskaa se ajaminen siel oikeesti,
taiettiin ajaa myös semmostakin tietä mihi autot ei olis saanu mennä. :'D
No mut tulipaha nyt seki koettua, plus et jäätiin johonki ihme ruuhkaan
varmaa puoleks tunniks jumittaa, siis oikeesti kympin aikaa illalla oli saatananmoinen jono
just sillä tiellä mistä pääsee pois kaupungista!
Ei ole kyl tämmösen pienen ihmisen paikka ajaa tuol.
Huhtikuussa kuitenki uudestaan ajamaan, apuva!