perjantai 8. elokuuta 2014

HIM @ Jurassic Rock 8.8.2014















Semmone Jurassic Rock kokemus,
ensimmäistä kertaa tuli käytyä tuolki.
Harmi ettei ollu enää siel Visulahessa,
mut kyl tuo uus pleissi oli aika lailla luksusta kävelyn kannalta
et ehkä näin oli hyvä. :D

Töhö vähä töhöili lähön kanssa,
kui voi olla niin töhö et unohtaa bikininsä mutsille
ja kerkiää ajamaan melkei vartin verran
enne ku tulee soitto et unohin jotai? *huoh*
No eihä siinä muuten mut kaveri Katri ootteli Mikkelissä miuta,
joutu hiema infoilee et tulen reilusti myöhässä paikalle. :D
Perille kuitenki päästiin ja parkkiski löyty Satamasta!
Siis ikinä ollu noin hyvää tuuria,
siel oli yks paikka just sopivasti vapaana
ja eipä ollu pitkän matkan päässä alueellekaan,
mut mentii ensi vaihtaa liput rannekkeiks ja sit festaribussilla alueelle.
Eipä siel porteilla paljoo ketää ollu
ja alle tunti ootettiin porttien avautumista.
Lopulta päästiin sisälle ja eturivin paikka oli varma nakki
ja taas tällei yrittäen lyhyesti kirjottaa muista bändeistä:

My First Band= *huoh*

Erin= Erin oli jotenki tätimäisen näkönen,
en meinanu aluks tunnistaa Nylon Beat-muijaks.
Ihan ok, pari tuttua biisiä tuli keikan aikana.

Viereisellä lavalla soitti Dimebag Beyond Forever-ryhmä.
Pantera covereita ja sen aikana kävin bajamajassa pikaisesti
valitettavasti eräs tyyppi siel bongas miut,
hiema jäädyin ku näin kuka miuta huuteli,
mut moikkasin ja sanoin meneväni kuselle
ottaen juoksuaskelia päästäkseen tyypistä eroon.
Oisha se pitäny muistaa et Panteran biisit
houkuttelee negatiivisia viiviksiä aiheuttavia ihmisiäki paikalle.

Haloo Helsinki!= Keikan aikana synty miesten kesken tappelu
jonka laulajaki huomas ja keskeytti biisin siihen paikkaan.
(Tuota ei kyl koe joka päivä!
Luulin et vain ulkomailla tuo on mahollista)
Nestinki bongasin keikan aikana
ja sain annettua Bon Jovi-paidan hälle,
jonka työkaveri oli laittanu talteen. :)

Flogging Molly= ...... Ulkomaalainen Eläkeläiset ryhmä,
mut soittivat omia biisejä.
Luulin tätä irlantilaiseks, mut Yhdysvalloistaha nää oliki
ja porukka män iha sekasin et yks likka sai paniikkikohtauksen,
joten nostettiin pois yleisön joukosta
ja yks muuten iha seis-tyyppi kanssa.
Viulisti vaa näytti niin vittuuntuneelta koko hommaansa.
Joku äijä tuli siihe lähelle huutelee kahen muijan korvaan et
"Laulakaa, olkaa mukana! jne."
ja voitte vaa kuvitella sen vittuuntumisen määrää,
ku toiset haluis olla rauhassa katsella ja odotella omaa lempparia. :D

















Vihoin ja viimein, HIM pääsi lavalle ja oli tullu niin pimeetä
et luulin välillä olevani klubikeikalla, mut hiema meinas tulla kylmä,
joka muistutti miulle missä oikeesti olin.
Setti oli aika samanlainen ku Pakkahuoneella, mut lyhyempi
koska festarit et ei mitää uutta sinällään ollu.
HIMinki aikana synty akkojenki kesken joku rähinä
ja olin et "Okei, mitä vittua ihmiset?"
Muilla festareilla ei oo pahemmin ollu tuollasia tilanteita,
mut en sit loppujen lopuks tiiä oliko väärinkäsitys vai mitä helvettiä,
koska immeiset rupes siihe "Ei täällä mitää tapahtunu jne." selittelyyn.
:D *pudistaa päätä*
Keikka päätty When Love And Death Embrace biisiin,
lähettiin kävelee Katrin kanssa satamaan päin
ja tiet erkani ku hää meni viel keskustaan tappamaan aikaa,
koska hää oli bussilla ja ite lähdin saman tein ajamaa kohti Pieksämäkeä.

Et semmonen Jurassic Rock. :D
Tykkäsin kyl kovasti tästä ekasta kerrasta,
vaikka nuo tappelut oliki hiema jänniä.
Katotaan mitä ens vuonna tulee rokkiin, nii vois lähtä uudestaanki.










perjantai 25. heinäkuuta 2014

Once I had a very special dream and this is it!

Nightwish fanitapaaminen <3
















(Hiema iltamaisemia, ku pääsin perille)





(Venaillessa tein itselleni löhöilypesän)



































18 h odotus palkittiin todellakin, miulla on niin paljon sanottavaa
mut sanat ei vaa riitä kuvaamaa sitä tunnetta. :')
Jospa vaa yrittäs kertoa kaiken alusta loppuun.

Lähin kuuden aikoihin suoraan töistä ajamaan kohti Kiteetä
testaten samalla ostamaani navigaattoria,
joka onneks neuvo miut perille asti,
mitä ny hiema sekoili Savonlinnan kohalla.
(Ajoin jossai pellossa sen mukaan :D )
Klo kymmenen aikaa illalla olin perillä Rantakentällä
ja huomasin ettei siel ollu ketään paikalla!
Olin ensimmäinen!
Oletus oli et varmasti tulee intohimoisten ryntäys,
koska vain 30 ensimmäistä pääs tapaamaan Nightwishin jäseniä.
Eipä hirveesti meinanu nukuttaa sen tiedon jälkee et oli eka,
mut kahdentoista jälkeen yöllä
lopulta nukahin auton takapenkille 4-5 h tirsoille
ja siin ööh... 4-5 aikaan aurinko oliki noussu,
eipä siin kauheesti enää nukuttanu joten koomasin tunnin parin
ja sain seuraa vartijasta, joka ihmetteli hiema miu intoani bändiä kohtaan. :D
Vartija kiitti seurasta, kun viimeinki toinen työntekijä
tuli paikalle päästämään hänet kotio.
Siinä sitte siirsin autoaki varjoon ja hiema syrjempään,
auton takakontti auki ja siellä vietin omassa kuplassa aikaani
kunnes kaks naista ilmesty paikalle mennen portin eteen
ja menin myös itekki paikalle tervehtien näitä kahta melkei 40 v. rouvaa.
(oletin et olivat rouva ihmisiä)
Juttua haastettiin siinä ja päiviteltiin kuumaa ilmaa
ja sitä ku portin luona oli varjo ettei tarvinu auringossa paistua.
Ihmeteltiin suuresti sitä ettei muita intomielisiä ei ollu tullu paikalle,
päädyttiin siihe et tätä tilaisuutta ei oltu mainostettu kauheesti.
Lopulta tuli piinaava kitutunti ja itellä rupes kouristaa iha hirveesti sisuksista,
jännitys laukesi iha totaalisesti ja oli vain pakko hengitellä rauhallisesti siinä
ja sisäistää et kohta näen koko bändin.
Hiema tuli porukkaakin paikalle
(mut ei nähtävästi ollu kauheen kiinnostuneita tästä tilaisuudesta)
ja sit yllättäin sieltä tallusteli Nw:n jäsenet paikalle,
Marcon kaksoispojat oli mukana myös.
(hitto ne o muuten kasvanu hirveesti!)
Lopulta lippuluukku avautui ja pääsin vaihtamaan paperin rannekkeeseen,
jostai syystä sain kahen päivän rannekkeen
vaikka yhen päivän lipun olin ostanu tietääkseni. o_O
Noh, ei kai siinä kuha sisälle pääsi,
viel piti tunnin verran oottaa enne ku pääsimme Susiklubille,
missä jäsenet odottelivat meitä varmaa yhtä jännittyneinä.
Jukka ja Troy puuttui joukosta, koska Troy oli murtanu kylkiluunsa vesisukseillessa,
Jukan kohtalo jäi auki koska unohin kysyä,
joten aika vajaa "koko bändi" tilaisuus, mut ei haitannu toisaalta. :)
Hirmu varovaisesti tultiin sisuksiin ja pelkäsin todellakin
et menisin niin lukkoon etten pysty sanoo mitään, mut psyykkaaminen oli auttanu:
Kysymyksiä ja jutustelua riitti onneks!
Siinä sitte pyytelin nimmareita Dvd:n lehtiseen
ja Tuomakselta erikseen Roope Ankka levyyn kehuen levyä.
Marco vaa totes oman naaman nähdessään lehtisessä et:
"Tutun näköinen karvanaama" :D
vastasin siihe et sama kaveri taitaa kattoa peilistä joka aamu.
Lopulta, Floor...
*fanityttöily kohtaus ja ihmetys mite voi olla niin pitkä nainen!*.
Kysyin suomeks kuulumisia ja hyvi hää vastas suomeks
ja kysy miulta saman kysymyksen. :)
Kuvia ottaessa totesin tuntevani japanilaiseksi hänen rinnalla
ja Floor naureskellen sanoi et kaikki tuntee ittensä pieneks. :D
Jutustelin hänen kanssa laulutekniikoista jne.
ja kyselin hiema tulevasta levystäki
et onko ollu lauluissa vaikeita juttuja,
Floor sanoi et kaikenlaisia haasteita on tullu kyl vastaan,
mut neki vaa menty muutamaan otteeseen et menee oikein.
Kyselin myös suomen kielen opettelusta et mite se o menny
ja onko tullu esim. hämmennystä samankaltaisista sanoista.
(Esim. Aivan ja Avain)
Hää kerto et on tullut kyl muutama semmone vastaan,
josta hää ei oo oikei tienny et missä yhteydessä käytetään mitäkin
ja "tavata" sanan taivutusmuoto "tapaan" oli se jonka aiheuttanu hiema päävaivaa,
koska siinä on kaks a:ta peräkkäin :D
meinanu tulla perus "minä tapan" muutamaan otteeseen
ja kovasti pitää miettiä et miten jokin lausutaan.
Sanoin hälle et kyl sen oppii ja sanoin
et hänen suomen kielen lausuminen on melkei täydellistä et hiema kuulee ulkomaalasen aksentin, mut muuten todella hyvin lausuu. :)
Naureskeltii myös sitä kuinka erilainen ärrä suomen kielessä on
ja heitin hälle et hankkii vibraavan härvelin joka pistetään kielen alle
ja opettelee sen avulla kovan ärrän. :D
Kävin myös jututtaa Tuomasta ja kyselin myös vaikeusasteista,
kuuleman on ollu iha helppoja biisejä,
kitarasooloja pitkästä aikaa levylle tulossa
ja Emppu näytti semmoselle et reenaus ei huvittas niitte kohalla,
sit heitin et ei oo viel tarvinu syntikoita särkeä plus kysellen et minkä biisin takia meni syntikka rikki: Dark Chest Of Wonders.
D:
Kyselin biisien pituuksia, siellä on semmone 25 min. mammutti tulossa ja pakko oli kysyä
et kokoaako hää biisin vai tuleeko se putkena et sen takia syntyy noin pitkiä biisejä,
biisit syntyy tarinan mukaan eli putkena päättelin näin. :D
Toimittajaki siinä haastatteli miuta johonki lehteen
ja kamerat räpsy taustalla ku huomasivat miu tatskat. :DDD
Hiema huomasin sivusilmällä ja yritin olla ku en huomais mitään.
Mukavia jutusteluja niin vanhoista aiheista, Roope Ankka levystä
ja niin pois päin esim. Tuomas kerto Don Rosan tulevan lokakuussa Suomeen kirjamessuille,
kiitti Tumppi tiedosta!
Lopulta tein lähtöä siinä ku kelloki rupes muutenki olee sen verra,
et tilaisuus oli kohta päättymässä.
Halasin Tumppia, Emppua ja Flooria viel enne lähtöä.
(Marco hävis jonneki joten halit jäi välistä)
Kuumaan autoon ja nokka kohti Joensuuta.

Oli aivan parasta ikinä, siis kerran elämässä-juttuja todellakin
Kiitos hirmu paljon tästä tapaamisesta <3
nyt jaksaa ootella uutta levyä. :')