Nightwish @ Lemonsoft Stadion Vaasa 17.6.2023

 

Noni, ne jotka saatto osua lähelle oikeassa arvauksessa, nii taputtakaa olkapäätänne.
Tosiaan, tuli nukuttua vaan 1,5 h enne ku istahti auton rattiin
ja lähettiin ajamaan kohti Vaasaa.
Ihmettelen kyl mite sitä pysy hengissä saatika hereillä koko sen päivän noilla unilla.
Onneks meil oli kuskin vaihto Viitasaaressa,
koska en tiiä kauanko perse olis kestäny istumista ratin takana.
(Iha hyväki oli et ajoin suurimman osan matkasta,
jotta ajokynnys ei kasvaisi)
Vaasan päässä meil oli majapaikka, jonka Paula oli varannu hyvissä ajoin
lippujen oston yhteydessä
ja vaikka se oli yks huone,
se silti palveli meitä pirun hyvin.
Ajomatkalla bongattiin pari Tier skuuttia,
joitten kohalla ekaa kertaa ikinä
pääsin käyttämään ryhmäajoa, et sai Paulan oman skuutin kyytiin
ja nopea ajo-opetuskin tuli siinä käytyä,
enne ku ruvettiin suunnistaa kohti Stadionia.
Vaasan keikalle jonotus oli rajotettu niin et klo 14 jälkeen sai jonottaa porteilla
ja me oltiin täsmälleen tasalta paikan päällä.
Voiko paremmin ajottaa asioita?
Oltiin viel ekojen joukossa joten toivoa eturivistä oli, kunnes....

#vainvaasajutut

Ei tämmöstä voi jumalauta tapahtua,
siis about alle tunti porttien avaamiseen
ja järkkärit painii portin lukon kanssa,
juuri sen portin jonka edessä seisottiin Paulan kanssa.
En oo varma mut ilmeisesti noi lukot o nykyää "sähkösiä älylukkoja"
jotka ei noin vaa avaudu, jos ei ole kaikki tähet asennoissa.
Toiminta o tyyliin täytyy kuulua tai näkyä et avain on sopiva lukkoon
ja sit se vasta aukee.
Kuinkaha monta avainta kävi tuossaki kokeilussa,
eikä avautunu ja ilmeisesti se kyl piippas niin ku piti
ja ei siltikään lukko halunnu aueta.
Itte siinä katellessa naamapalmuilin henkisesti
(Tälle koko Vaasalle, ku aina tapahtuu jotain)
ja olin aika varma et kaikki mänee jo tämän takia vituiks,
joudutaan tyyliin mänee toiselle portille
ja jonotus olis männy aivan hukkaan.
No lopulta yks työntekijä kävi hakee puukkosahan
ja aikaa avaamiseen oli tyyliin 10-15 minaa.
Oli vähä itelläki tukalaa katella et saako ne nyt sen auki vai ei
ja voitte kuvitella mikä huuto pääs ku viimeinki tuo oven osa,
jota sahattiin, vihdoin anto periks.
Siinä moni muukin ulkomaalasia myöten heitti hurraa huutoja
ja taputuksia.
Luulin et josko nyt olis vähä iisimpää,
no ei,
meijä portilla oli vaa kaks lipunlukijaa (toisella portilla oli kolme)
ja kummankaa skannausvehe ei toiminu,
ei lukenu mitään.
Itte kattelen ku tyyppejä juoksee ohi
ja siinä yks nainen kyl heitti iha pointteja ärtyneenä tästä hommasta,
plus yks iso mies totes aika hyvin et
"Vitun hyvin järjestetty taas"
Lopulta ku miu lipusta sain vihreetä valoa,
lähin juoksee niin lujaa ku jaloista pääs
ja suorilta toiselle puolelle,
ku arvasin et tämäki kenttä o varmasti jaettu kahteen osaan
plus reunassa ollu VIP-alue niin ku Kiteelläki.
Onneks käytiin Paulan kanssa tämä läpi
ja Paulaki osasi tulla oikealle puolelle,
jos tästä jotain hauskaa saa irti nii oltiin
täsmälleen samoilla paikoilla eturivissä ku Kiteelläki.
Miten voi osua just täsmälleen, ku hyvin ois voinu olla lähempänä keskiriviä esim.
Siinä kyl vaihettiin ärtymystä muitten fanien kanssa
ja Paula kävi hakemassa meille evästä ja vettä,
ku itte kävi taas läpi ressivyyhtiä ja ihmetystä et miten sitä oli tuuria matkassa taas.
Tässä ois voinu käyä kui paskasti,
mut päästiin taas eturiviin.
En voi muuta sanoo ku vittu Vaasa.

Lämppäreissä yhen bändin ero ja ah se oli Klamydia,
Lähiöbotox oli onneks ekana lämppäämässä
nii pääs siitäki nopeasti eroon,
tosin univajeeni paino niin piälle et meinasin nukahtaa eturiviin heijä soittaessa.
Et oli näin tylsää jopa heijä keikalla.
Klamydian noustessa lavalle rupes meininki paranee,
oon nähny Klamydian... Kerran livenä Kuopiorockissa
ja oon tykänny kyl heijä musasta ja meiningistä.
Vaikka kovin yrittävät olla jotai kovanaamoja mut Vesku o kyl iha pehmis,
joka ainaki itellä osuu hyvin tuonne sielun sopukkaan.
Veskun spagaatit ja jalan nousu taas jakso ihmetyttää, miten se äijä pystyy.
Harmitti ku ei kaikkien biisien mukana pystyny laulaa,
ku sanoitukset oli hukassa, mut Pyyntö ja Pienen Pojan Elämää tuli kyl selkärangasta.
Spiikitki oli hyvin veskumaiset,
heti kärkeen tosiaan toteaa mukamas epäröiden
"Tänään ei vissiin kannata soittaa
'Vaasalaiset on homeperseitä'"
(Saatoin ehkä kuulla nimen hiukan väärin)
Sain kyl hyvät naurut tosta, et olis vaa vetäny,
koska meininki oli kyl sitä ihtiään Vaasaan tullessa.
Myöskin Veskun spiikki ulkomailta tulleille,
"We are stupid band, who plays stupid songs"
oli aika hyvin kiteytetty. :D 
Herkkäki puoli nähtiin Rakas Hullu ja Sydämessä Mukana biisin aikana,
muisteltiin edesmennyttä Tomni Lillmania,
joka olis täyttäny 50 vuotta, jos ei olis sairaskohtaus vieny.
Hahto oli jättäny biisitoiveen Klamydialle,
Hahto junior oli päässy armeijasta kotio
ja sen kunniaksi tuli Mä Lähden Himaan biisi.
Myönnän etten tienny et Hahdolla olisi lapsia,
saatoin ehkä aavistella mut mänin lähinnä tiedolla et vaimo löytyy.
Enigeis, Klamydia olisi ansainnu enemmä meteliä yleisöltä,
mut tää on tätä ku on lämppäämässä.

Klamydian settilistaki löyty, ei iha kokonaisuudessa
(satuin muistamaan ite pari biisiä jotka puuttu tästä)
ja järjestyski tietty pielessä,
mut jos joku sattuupi muistamaan koko settilistan nii hihkaskaa.


Settlista

Eugenin Potta
Missä on Marko?
Pohjanmaalla
Rakas Hullu
Isi Haisee Rokkenrollilta
Pala Rauhaa
Sydämessä Mukana
Pilke Silmäkulmassa
E.V.V.K
Huipulla Tuulee
Kaunehin Oot
Vanha Ystävä
Pyyntö
Vaatteet Pois
Älä Peitä Mun Aurinkoo
Pienen Pojan Elämää
Mä Lähden Himaan

Taisin mie vähä huijata teitä, kyl tääki mänee vähä mammuttimaiseen mittaan.
Hehe.

Jos Kiteellä tuli illasta jopa pimeää,
nii Vaasassa ei kyl aurinko laskenu edes kymmenen aikoihin,
jollon ite mietin et mitehä Floor jaksaa porottavaa aurinkoa
ku ittelläki teki vähä tiukkaa auringonpaisteessa.
Viimeks ollu suorassa paisteessa muistaakseni juurikin Kuopiorockissa
venatessa Nightwishia eturivissä koko päivä,
miulla palo siel päänahka ja otin jopa paidan pois ku ei vaa pystyny.
Vaasassa nyt onneks stetsonin suoja autto paljon
ja aurinkorasvauski oli tehty.

Keikan alkaessa sitä huomas kui haikeus iski taas,
mut tällä kertaa voimalla,
joten vähä pidätteli sitä samalla.
Settilista tosiaan ei ollu paljoa muuttunu,
joten edelleenkää mitää spessumpaa ei ollu.
Ainoa spessu itelle oli hetki Empun kanssa,
siis milloha viimeks Emppu o ottanu kunnon katsekontaktin kohti?
Itte veivasin käsiä siinä naureskellen,
miten Emppu joskus on pyytäny veivaamaan.
Hyvä ku katto vähä tarkemmin siinä,
huomaten Empun reaktion ja silmäilyn sillei:
"Hetkinen, kattooko se minnuu?!"
Sit se nappaa plekun käteen ja tähtää minnuu kohti heittäen plekun!
Pirulainen vaa lennähti vähä sivulle ja kyl ääneen tuli huudettuu kurkotellen:
"Et oo vittu tosissas!"
Paula nopeana nappaa plekun jaloista ja antaa sen miulle,
saatoin saada hetken hepulin tästä eleestä
ja halasin Paulaa kirkuen kiitosta.

Kiitos siulle oikeesti. ♥
Mie harvoin saan NW:n keikoilla näitä kivoja aarteita,
nii tää oli paras,
koska näin selvästi et Emppu tarkotti plekun miulle.
Muutenki ku bändiä ei näe pitkään aikaa,
oli oikeesti tosi tärkeä asia saada jotain muistoks.

Flooria seurailin yhes kohtaa tiiviimmin,
ku hänen ilme oli hetken aika vakavan näkönen
ja piteli kättään raskausmahan sivusta,
iha ku olisi tuntenu jotain siel.
Onkoha vauva potkinu vaa kovemmin vai lihas krampannu?
Ihmettelen edelleen miten Floor on jaksanu näinki pitkään,
ottaen huomioon rintasyövän ja hoidot siihe piälle.
En voi muuta ku oikeesti nostaa hattua Floorille,
siis totta kai kannustan siihe et levätään ku keho sen vaatii,
mut on se melkonen sissi.
Nokia Areenallaki yrjötaudista toipilaana vetämässä keikan.

Keikan loputtua ja Ad Astran soidessa taustalla,
itkuaha siinä tuli väännettyä ku jäsenet vuoronperään
kävivät reunalla kiitellen elein yleisöä.
Sit tuli se mielen tyhjentävä tyhjyys,
et en oikeesti juuta ja eikä sanaa enempöö pystyny puhumaan.
Oli vaa niin haikeena ja iha ku pala sydäntä olis lähteny pitkälle matkalle,
paljon pidemmälle mitä tein nyt tämän reissun aikana:
n.1300 km Nightwishin perässä.
Kauempanaki o käyty, mut Suomen eri päätyihin,
eka rajalla ja toinen rannikolla.
Kaikkee sitä viel tekeekin bändin takia, vaikka ikää on jo,
sehä se ku meno ei ole hidastunu ja toivon et pystyn tähän edelleen.

Kaikesta huolimatta, olin henkisesti ja fyysisesti aika loppu
ja lähettiin Paulan kanssa köpöttelee kohti majapaikkaa,
samalla muistin miks huppari olis ollu kova sana:
Vaasa tosiaan on rannikolla ja öinen kylmä meri-ilmasto on aivan perseestä,
olisi pitäny Copenhell reissuista muistaa moinen,
kui helvetin kylmä miul oli.
Se o se kostea kylmä, kuiva kylmä ei niin tuntuis.

Sain siinä viestin kuvaajatutulta,
et saisiko hän tulla meijä majapaikkaan nopeasti muokkaa
ja lähettää kuvia, koska stadionin tiloissa oli todella huono yhteys.
Laitoin tiedot majapaikasta, jotta hää saisi hommansa tehtyä
ja lähteä ilman isompaa kiirettä kotio.
Paula oli jo painunu pehkuihin, ku pääsin viimein suihkuun
ja lopulta sain painaa itteki pään tyynyyn
kaikkensa antaneena.

Vaasasta kohti Jyväskylää ajaessa,
pysähyttiin Veneskosken vanhalla louhoksella uimassa,
siis aivan mahtava paikka oikeesti.
En oo ikinä nähny tommosta rantaa,
joten tää oli kyl hienon reissun huipennus todellakin
ja samalla tuli heitettyy talviturkitkin.

Tämän reissun jälkeen tuli uutinen,
et viimeinen keikka jonka piti olla Oslossa peruuntui Floorin terveyshuolien takia.
Olin ihmetelly Paulan kanssa muutenki,
et miks nää Suomi keikat ei ollu alunperinkää vikoja keikkoja
(tai miks Vaasa oli vika Suomen keikka eikä Kitee.),
mut nyt niistä tuli vikat keikat pitkään aikaan.
Oon aika tyytyväinen et pääsi näille molemmille keikoille.
Toivottavasti Floorilla kaikki kunnossa
ja raskaus etenee ilman isompia ongelmia.

Nyt hetken huilimista enne ku alkaa festareitten perässä kulkeminen:
John Smith Rock Festival ja toinen samanlainen
paikkakunnalta paikkakunnalle samana viikonloppuna reissu
Epican perässä Kuopiorockiin ja ekaa kertaa ikinä Qstockiin!








Settilista

Noise
Storytime
Tribal
Élan
7 Days To The Wolves
Sleeping Sun
Dark Chest Of Wonders
How's The Heart?
I Want My Tears Back
Sahara
Our Decades In The Sun
Nemo
Shoemaker
Last Ride Of The Day
Ghost Love Score
The Greatest Show On Earth

Nightwish @ Kiteen Rantakenttä 16.6.2023

 

Alkusanojen keksiminen oli hankalaa,
ku tässä ei oo ehtiny edes kunnolla kärsiä keikkamasiksesta
keikkahommien takia
ja samalla on vaa niin tyhjä olo,
samanlainen mikä oli Profane Omenin, HIMin ja Children Of Bodomin lopetettua,
erona vaa et ei Nightwish ole lopettanut
vaa jäivät keikkailusta nyt todella pitkälle tauolle
jonka päättymistä saadaan kaikki vaa arvailla
ja millo bändi nousee taas lavalle.
Tästä tulee aika mammuttikirjotus, koska tähä samaan aion kertoa Nightwish-näyttelystäkin.
On niin paljon ajatuksia tästä pitkästä road tripistä Nightwishin perässä.

Jospa sitä alottaisi ensi siitä kun lähettiin Paulan kanssa
ajamaan kohti Joensuuta, oikeastaan Hammaslahtea päin
miu kaveripariskunnan Kanen ja Lissun talolle.
Näitä kavereita en oo nähny sitten, en ees muista millo viimeks nähny,
tässä tosiaan oli välissä rutto nii ei ole pahemmin matkusteltu,
oli ilo nähä heitä pitkästä aikaa
ja tuntu et kaikki jatku siitä mihi oli viimeks jutustelut jääny
plus pääs päivittämään lisää kuulumisia.
Siinä hetken hengähdettyä lähettiin kohti Kiteetä ja Nightwish Story-näyttelyä,
näyttely oli nimittäin nyt Nightwishin keikan takia pidempään auki,
yötä myöten joten täytyi hyödyntää tämä mahollisuus pitkämatkalaisena.

Pieniä vaikeuksia oli, ku ajoreitit oli muutettu niin ettei keskusta olisi täysin tukossa autoista,
joten auto vähä matkan päähä parkkiin ja loppumatka kävellen.
Olin jo Paulalle siirtäny molempien sisäänpääsymaksun verra rahaa,
et päästiin molemmat varmasti näkee näyttely eikä jäis maksamisesta kii.

Sen sanon, et näyttely täytyy kyl nähä paikan piältä,
verrattuna siihe mitä se oli Kiteen Kotiseutumuseolla sillo aikoinaan
se oli helppo kuvata ku kaikki oli yhes tilas,
tää näyttely oli sen verran tunnelma massiivinen ja hienosti rakennettu
et tässä ei kuvat/videot pysty välittää sitä mitä itte viivistelin tuol.
Oli ku ois sukeltanu suoraan jonneki Nightwish kuplaan,
missä oli kaikki eskapismin elementit esillä, aarteita myöten
ja myös tietynlaisessa aikajanassa syntytarinasta tähä päivään asti,
kaikkine isoine saavutuksineen.
Yks työntekijöistä vinkkas pöllöistä joita oli näyttelyssä "piilotettuna" 12 kpl,
taiettiin löytää 4 vai 5 niitä tuolla käynnillä.
Tutkittavaa olis ollu vaikka kuinka,
mut ehkä toisella kerralla sit tarkempi syynäys,
koska oltiin ajomatkasta aika väsyneitä
ja nukkuaki piti välissä enne itse keikkapäivää.
Enne ku päästiin ovesta pihalle näin sivustalla Näyttelyn merch-nurkassa Nw-keikkapaidan
ja se oli viel Kiteen keikkapaita,
jota sit lopulta pyörittelin käessä et tämä olis saatava, koska tää on spessu.
Tajusin vaa jättäneeni lompakon autoon koska en varautunu ostavani mitään,
mut Paula onneks pelasti maksaen paidan ja mie sit pistin Mobilepaylla rahaa hälle.
Kiitoksia hälle. ♥
Enne lähtöä saatiin työntekijöiltä kuulla kivoja kaskuja bändiin liittyen
ja ostosten lisäks, kangaskassin jossa oli paikallislehti mukana:
Lehessä oli Nightwishista iso juttu.
Siinä viel tutkittiin aluetta mihi auton jättäisi parkkiin keikan ajaksi,
enne ku palattiin takasin majapaikkaan syömään 
ja juttelemaan, itte ei malttanu männä nukkumaan
ku oli ensinnäki iha hermona seuraavasta päivästä
ja oli niin paljon kerrottavaa. :D
Lopulta siinä kolmen aikaa aamuyöstä oli pakko vaa malttaa männä kokeilee
riippumatossa nukkumista,
muuten män hauskassa kellumisen tunteessa,
mut tottumattomalle jalat eivät saaneet iha paikkaansa riippumatossa.
Tähä väliin laitetaan vähä Nightwish-näyttely kuvia ja yhen videokoosteen tein myöskin.

Video linkissä, koska tämä nyt piti taas olla niin vaikeeta
ja liian isoja kokoja jajajaja- 

Kitee Tourist Information – A Nightwish Story

Heräsin itte ajoissa, mut annoin Paulan viel hetken nukkua,
enne ku lähettiin Kiteelle ja ettimään parkkia.
Eka parkki jota oltiin kateltu nii oli blokattu syystä x,
ei mitään hajua miks näin.
Noh ei auttanu ku ettiä seuraava paikka
ja olisiha se pitäny arvata et tapahtuman kustannuksella revitään kyl hyvät massit,
jopa parkeista et hetken nielastiin molemmat ku kuultiin parkkipaikan maksusta,
samantein todettiin sit parempi se ku parkkisakko.
Tosin se peltoparkki johon auto jätettiin oli näin lämpimällä kelillä virhe,
sanon vaa et "pienet" pölyt lenteli astellessa kuivalla pellolla.
Ei käyny kunnalla mielessä edes kastella hiukan, mut ei,
voitte vaa kuvitella minkälaisessa paskan peitossa kaikki autot oli.
Enigeis, lähettiin sit Rantakenttää kohti
ja tajusin itte siinä nähessä kentän et tämähä oli tosiaan rakennettu uusiks,
verraten miltä se näytti vuoden 2014 Nallerockin M&G:ssä.
Se oli nyt isompi.
Jonon löydettyä, ei olis kuvitellu
et koko kaupunki piti huolen meistä jonottajista.
Meille tuotiin vettä/vichya ja lippiksiä koko ajan, et selvittiin auringonpaisteesta,
ei voi muuta ku nostaa hattua oikeesti tälle eleelle.
Jos kunta pitää noin hyvän huolen NW-faneista nii kyl sitä lähtee uudestaanki,
sai siinä samalla paikallisilta kuulla lisää hehkutuksen aihetta bändistä
ja kuinka ovat asuneet samoilla nurkilla tai tunteneet jäsenten lähisukua.

Haluun vaa sanoa: Kitee, kiitos. Ootte kyl huikeita. ♥

Lähempänä h-hetkeä jono siirrettiin porteille
ja ah, se onneks mäni miltein ilman kiilauksia ja juoksemista,
et rauhaksiin ensi ja sit odoteltiin lisää.
Tosin onnistuin saamaan paniikin, ku kenttä oli K-18 aluetta
ja miu passi oli autossa lompakossa,
et meinaako ne tarkistaa henkkarit.
Kuulin vain et tarkistavat, mut missä tilanteissa.
(Lopulta se oli vaa jos haki alkoholia kojuilta nii kysytään,
mut voi juku et vatsa män iha ressitilaan)
Noh, ressi ei loppunu siihe,
ku lukijalaitteet petti täysin eikä lukenu lippuja oikeestaan ollenkaa
ja ite sit jumitin jonossa kattoen ku porukkaa mäni ohi.
Paula oli onneks päässy läpi ja mie juoksin jälkijunassa kentälle,
ei siinä mut lisää juoksemista
ku siinä porukka tajus et toiselle puolelle turva-aitaaki,
mikä jako kentän kahtia keskeltä,
voi männä et se ei ollukaa puhuttu VIP-alue.
(Vippi oli siinä iha laidassa, ns. kärpäsenpaskan kokonen)
Eiku juoksujalkaa Paulan kanssa ja päästiin paremmille eturivin paikoille.
Itte sain pienen henkisen tärinähajoamisen kaikesta ressaamisesta
ja siitä et olin nyt oikeesti Kiteen Rantakentän eturivissä
näkemässä Nightwishin viimesiä kertoja.
Siinä sit vedin omaa romahusta jonki aikaa ja samalla fanityttöitkua,
kunnes eka bändi Silentrain alotti viimein.
Silentrain oli lähinnä tohmajärveläinen Trio Niskalaukaus englanniks,
ei mitään sen kummempaa
ja yllättävin oli et vetivät coverina Jaakko Tepon biisin,
nimeltään Pilkillä.
Miu iskä on laulellu paljonki Tepon musaa,
mut sen ku tekee nii pittee laulaa savon murteella.
Silentrainin laulaja miu mielestä ei laulanu kunnon murteella
ja se oli vähä pieni häväistys musaa kohtaa
joka on laulettu tietyllä murteella,
nii luulis panostavan sit sen murteen lausumiseen.
Lähiöbotox, ei miul oo mitään sanottavaa oikeestaan koko yhtyeestä,
se oli vaa kärsimystä ja toivoin et keikka olis ohi.
Tuttujaki tuli bongattua, mm. Roosa oli päässyt myös paikalle.

Päästiin myös Paulan kanssa haastikseen, ilmeisesti Soundiin(?)
tuli jutun poikasta eturivin faneista,
mut en oo viel löytäny moista juttua.
(Yks faneista oli tullu Uudesta-Seelannista asti!
Eiku muuta ku hatunnosto taas)
Katsotaan josko se jossai kohtaa putkahtas.
Myöskin päästiin yhteislaulamaan Leevien Pohjois-Karjala biisiä,
josta oli pakko ottaa klippiä.
Oli vaa niin ihana karjalainen yhteishenki, tätä oon kaivannu paljonki.



Jotta tämä eturivissä tönöttäminen ei olisi ollu liian helppoa,
nii lisähaasteeksi lyötiin aivan kännissä ollut random heebo
jolla oli selkeesti aikeena kiilata eturiviin jossai välissä
ja mie tuijotin tosi pahasti tätä,
eikä siinä kaikki:
Se oli sitten ahistellu vieressä ollutta ulkomaalasta likkaa myöskin
ja tämän kaverit oli aivan hiilenä iha syystäkin,
et tämähä se viel puuttu
ja siinä rupesin korottaa ääntä et lähtee nyt vittuun siitä,
kunnes allergian painostamalla äänellä
(vaikka riskinä oli, et ääni lähtee täysin)
huusin niin saatanan lujaa järkkärille et tulee paikalle heti.
Siinä sitte vaadin et tämä tapaus poistetaan,
koska tulee ongelmia ja kiitos vittu järkkäreitten esimies tuli paikalle
ja toimitti tälle tyypille et joko mahollisimman kauas eturivistä
tai lähtöpassit alueelta.
Tuli pienet uudet tärinät tuosta ku ei nyt tarvinu yhtään tommosta,
tuli niin mieleen Tampereen Ratinan keikka
missä tapeltiin Sannin ja Ninan kanssa eturivin puolesta
ku yks känninen kusipää kiusas meitä iha olan takaa koko ajan
ja sai viimein järkkäriltä lähtöpassit kauas taakse,
just enne Nightwishin alottamista
ja myö väännettiin itkua siinä helpotuksesta.

Viimein Nightwish pääsi alottamaan,
mut heti alkuun tuli ylläri intron kohalla:
Ennen Music-biisin introa,
tuli Karjalaisten laulu screeni animaation kera.
Mie mänin aivan puihin ja pakko sanoo,
et kyseinen Karjalaisten laulu
ei valitettavasti ollu niin tuttu sanoituksista et olis voinu laulaa mukana.
Hetkellinen "Anteeks! En oo koskaan laulanu tätä biisiä,
en ole täältäpäin."
Ainoo mihi pysty tarttuu oli "Karjalasta kajahtaa"
Oisha pitäny arvata et bändillä olis tämmönen pikku spessu,
ku kerta Kiteellä ollaan.

Settilistasta, ei ollut semmosta mitään mullistavaa
paitsi et vetivät Our Decades In The Sunin akustisena,
joka oli ainoa laulettu biisi Endless Forms Most Beautiful levyltä,
jota ei bändi ollu viel vetäny.
Floor on vetäny soolokeikoillaan tietty.
Toiseks Floor tosiaan oli hyvin paksussa tilassa,
kuulema seittemännellä raskauskuulla
nii iha hyvistä syistä lista oli aika sama, mitä tyyliin Tampereen Nokialla oli,
oikeestaan en edes odottanu mitään ihmeellistä.
Okeih, Sahara oli kyl kiva saada listalle, tykkään kuitenki siitä biisistä
ja se o livenä tosi kova.
Floor kuitenki jakso moshata ja I Want My Tears Backissaki
hyppi maltillisesti mut kuitenki porukan mukana
ja piti yhden "raskaustauon" biisin keskellä. :D
Se mitä huomasin screeneillä yllätti myös:
Siellähä näytettiin vanhoja kuvia Nightwishin jäsenistä,
niin vanhoista et uusista.
Mänin iha puihin ku näin Tarjan kuvan yllättäin
ja Jukka Nevalainen vilahti sillei: "Täh näinkö mie nyt oikein?",
piti jäädä iha seuraamaan hetkeks mitä siel takana oikei näkyy.
Muutenha Floor säästeli paukkuja myös laulamisessa,
noh tietty ku pallea o vähä vaikeassa asennossa
nii laulaminenki o hieman erilaista,
mut kovaa ja korkealta silti.
Oli kyl haikeuden tuntua ilmassa ja ainaki oman kuuloni mukaan,
kaikki pisti kaiken peliin keikalla osottaen kui ikävä meille tulee.
Ittellä mäni kyl keikka iha omassa kuplassa
ja mie olin tosi herkillä koko ajan.
Floorin suomen kielen puhuminen sai miu hymyilemään ääneen,
en vaa pysty, hänen suomen kieli o jotenki niin söpöä
ja Troyki pääs heittämään taas tärkeitä sanoja mm.
"Kitee, Suomen pääkaupunki"
ja
"Pontikkaa saatana"
Tärkeimmät asiat ku oot Kiteellä. :D
Keikan päätteeksi Ad Astran jälkeen Floor purskahti itkuun
ja mie tietty siinä samantein hajosin itekki.
Eipä oikein kuivin silmin vältytty tosiaan
ja olo oli kaikkensa antanu.
Siinä sitte pikkuhiljaa yritettiin päästä takasin autolle
ja ku päästiin tosiaan nii kunnon pölypilvi oli odottelemassa,
aika nopia ovien avaus ja sisuksiin,
pois pääsy oli sitte muuten hankalaa pitkien jonojen takia.
Erehyttiin mukamas ovelina yrittämään toista kautta,
huomaten et jumissa oltiin.
Onneks oli mukava autoilija joka anto sit meille lopulta tilaa
et päästiin pienen pysähyksen jälkeen viimein ajamaan
Kanen ja Lissun luokse.
Itte jäin viel maha täynnä Kanen tekemiä lettuja jutustelee melkei aamuun asti,
plus nopian saunakäynninki heitin vaikka meinasin Vaasassa vasta käydä suihkus,
mut olin kyl siitä pellon multapölystä niin paskanen
et oli pakko vähä kroppaa kylvettää.

Se kui kaua mie sit lopulta nukuin, sen kerron seuraavassa raportissa.

Antaa nyt taas kuvien kertoa, vaikka podin aika lailla "en osaa taaskaan" oloa,
mut näillä keikoilla yritin muutenki vaa ottaa nopeita räpsyjä
ja antaa kameran muuten olla.
Toivottavasti olette jaksanu lukea, tästä tuli yllättävän pitkä lopulta.

Settilista

Noise
Storytime
Tribal
Élan
7 Days To The Wolves
Sleeping Sun
Dark Chest Of Wonders
How's The Heart?
I Want My Tears Back
Sahara
Our Decades In The Sun
Nemo
Shoemaker
Last Ride Of The Day
Ghost Love Score
The Greatest Show On Earth