Kyllä sitä voi vielä potea kunnon ressiä, et pääseekö varmasti eturiviin
ja kun kasvattaa tätä epävarmuuden tunnetta,
seurauksena löydät ittes jonottamassa mahollisimman ajoissa Lutakon ovilla,
olin enne kahta paikalla ja siellä oli neljä henkee enne minnuu.
Siinä sai kuulostella ja seurailla muitten intomielisten meininkiä,
kun sai jonotusnumeron kätteen,
mikä o miu mielestä kannattavin idea pienellä porukalla,
jotta pysty käymään jossain lämmittelemässä tai syömässä.
Harmi ku Suomen kevät o tämmönen,
et juuri tälle keikalle iski takatalvi kylmine tuulineen,
pitkästä aikaa sai tämänki kokea
vaikka juuri tämän takia oon kyl suosiolla männy myöhemmin jonottamaan.
Siinä jutustelin jonottajien kanssa
ja seurailin ekaa kertaa ikinä, ns. fanihysteriaa.
Oon mieki hysterisoinu joskus aikoinaan,
mut en oo iha tämmöstä koskaan kokenu,
et joka mersua ja bemaria seurataan silmä tarkkana
ja odotellaan Ville Valon tulevan jostai paikalle.
(Ville aika varmasti tuli vaa suoraan keikalle ku H-hetki oli kohillaan
tai oli jo Lutakossa inessä koko päivän.)
Tuntia enne ovien aukasua, ruvettiin järjestäytymään
ja mie sit kovaäänisenä englanniksi ja suomeksi luettelin numeroita,
miettikää, jos en väärin muista nii oliko Meksikosta asti tullu yks kattomaan VV:tä,
Chilestä ainaki oli yks.
Sit oli pari Espanjasta, jos mietitään Euroopasta päin tulleita,
et joo kansainvälinen meininki jälleen.
Lutakon työntekijät oli porrastanu sisäänpäästämistä kymmenen ihmistä kerralla-meiningillä,
mikä oli todella hyvä,
ei tullu sitä sonnilaumarynnistämistä.
Itte nopeutin narikan kautta menoa, ottamalla narikkalapun
ja jätin maksun lisäks euron verra tippiä, ettei vaihtorahojen kanssa tarvinu pelata. :D
Eturiviin pääsin, viel aika keskelle!
Se et oli ensi tärissy kylmästä, nii sitte täristiin jännityksen takia.
Lämppäri Zetra oli kyl tosi outo!
Niin ku mitä ihmettä? :D
Ensimmäinen ajatus oli japanikimonohemmoista, jotka soittaa synth poppia,
kunnes Aleksandra ystäväni joka oli keikalla myöskin toisessa porukassa,
kerto et duo oli klassista goottirockia, johon tuli myös viereiseltä lisäys The Crow leffan viboista.
Tuon myötä, joo, tajuan idean.
Kitaristilla oli kyl sen näköinen takki (vaikka oliki pitkällä helmalla),
joka ois voinu olla The Crow leffasta,
maskitki vähä sinnepäin mustavalkonen.
Synavehkeistä vastaavalla oli semmoset isot hihat,
mitä yleensä näkee kimonoissa.
Miulle o aikanaan käyny niin et hyppäsin kyseisen genren yli täysin,
vaikka jotain oon kuunnellu, mut hirrrrrveeen vähän loppupeleissä,
en oikei päässy ineen siihe genreen,
joten hyppy metalli musiikkiin oli helpompi.
Edelleen jäi olo, et mitähä hittoa tuli nähtyä,
mut tykkäsin asuista tosi paljon et sinällään ei kauhea kokemus
mut kokonaisuus hämmenti.
Kitaristilla btw ei ollu kenkiä jalassa ja duolla ei minkäänlaisia spiikkejä koko aikana,
tulivat lavalle ja lähtivät lavalta.
Eikä ole eka bändi joka näin teki, krhm, Cradle Of Filthin yks lämppäri.
Just ku olin edellisellä keikalla nähny duo bändin,
nii nyt näin toisen.
Pitäskö lotota, ku millä todennäköisyydellä sie näet lyhyen ajan sisällä
kaks duo bändiä?
Lämppärin jälkeen noin puolen tunnin odotus
pisti jännittämään.
Oonkoha koskaan ollu näin lähellä Villeä?
Ehkä sillo HIMin Lutakon keikalla ja sillonki oli vasemmassa reunassa enempi,
mut nyt olin keskellä eturiviä.
Intro pärähti soimaan ja jännitys kaikkos,
ku Echolocate Your Loven sijasta tuliki samantein Neon Noir.
Mänin aivan puihin ja meinas tulla itkuki samalla,
oon viime päivinä kuunnellu tuota kappaletta tosi paljon nii vähemmästäki tul puskista.
Sen perään The Funeral Of Hearts,
The Foreverlost, Poison Girl ja Loveletting,
siis mie odotin näitä biisejä lähinnä loppupuolella tai puolessä välissä,
mut et heti alkuun.
Iha päälaelle vedetty Kuopiorockin settilista,
ei tämmöseen voi valmistautua,
et pitääki jo heti keikan alussa vetää täysillä. :D
Sen verra et Ville puhu enemmä ku Kuopiorockissa,
mut neki oli teknisiä juttuja esim. "Tämähä mänee oktaavin ylempää" tai vastaavaa
musiikin teoriaan liittyvää, et ei se mitää rupattelua yleisölle oikei ollu.
Echolocate Your Loven aikaa,
ilmeisesti toiselle kitaristille tuli teknisiä ongelmia,
et kitara vaihtu, nii Ville siihe "Tämän takia meil o kaks kitaristia".
Se mitä Kuopiorockissa ei tullu nii eka oli Gone With The Sin,
jonka viimein sain kuunnella
ilma et takana on joku saatanan miestenvälinen tappelu,
terveisin Tuska festarit ja ku ekaa kertaa kuulet biisin livenä,
nii et pääse nauttii siitä ku järkkärit yrittää saada kuumakallet pois yleisöstä.
Mäni biisi aika ohi sen takia.
Toinen oli Killing Loneliness,
jonka viimeks kuulin HIMin Jäähalli keikalla,
selattuani raportteja
et olenko kuullu tuon aiemmin vai en.
Noitte alkupään biisien lisäks, tuo oli itelle the herkkua,
ku oon kuunnellu nuorena tosi paljon Dark Light levyä.
Keikka päättyi tällä kertaa When Love And Death Embraceen,
ku Kuopiossa oli päättynyt Saturnine Saturnaliaan muistaakseni.
Edelleen: OLIN NÄIN LÄHELLÄ VILLE VALOO! ♥
Ehkä mie joskus pääsen viel lähemmäs. :D
Plus tää on joku sääntö ku poikkeus, et ne settilistat ei vaa osu käteen
vaikka kuinka kurkotat ja rukoilet, viereiset saa listat,
sama oli HIMin kanssa ja nyt Villen kanssa.
Huoh. Noh, seuraavaa keikkaa odotellen.
Keikan jälkeen rupattelin Annikan ja Aleksandran kanssa,
enne ku lähin Heilan luokse, ku kerta pääsi ajoissaki nukkumaan!
En varmaa koskaan totu et voi päästä enne iltakymmentä kotio
tai tässä tapauksessa lähin kulkemaan toiseen paikkaan,
mut kuitenki ei männy yömyöhään.
Pääsinkö sit loppupeleissä ajoissa nukkumaan?
No en, mut saipaha viettää vähä aikaa Heilan kaa. :3
Nyt tulee taas vähä väliä seuraavaan keikkaan,
kesäkuussa vois olla Rootbrainin keikat tiedossa,
mut täytyy kattoo talouden mukaan,
viimestään heinäkuussa sitte Flogging Mollyn keikat.
Näyttää aika lailla siltä et festarikesä on menetetty tällä kertaa hintojen takia.
Settilista
Neon Noir
The Funeral Of Hearts
The Foreverlost
Poison Girl
Loveletting
Wings Of A Butterfly
Salute The Sanguine
The Kiss Of Dawn
Heartful Of Ghosts
Gone With The Sin
In Trenodia
Right Here In My Arms
Run Away From The Sun
Buried Alive By Love
Echolocate Your Love
Join Me
Saturnine Saturnalia
Killing Loneliness
Baby Lacrimarium
When Love And Death Embrace
