Ku olin pien, nii iskä kuunteli paljon ns. vanhan ajan heviä ja siihen listaan kuulu Iron Maidenin ja AC/DC:n lisäks Aerosmith, Aerosmith oli itelle se bändi, joka iski lujaa ja jäi mieleen mitä oli sillo pikku taaperona kuunnellu. (vaikka tykkeen noista kahesta muustaki, mut en niin paljoa ku Ilmasepästä) Oon ny 25-vuotias ja näin viimeinki tämän bändin livenä.
Keikka-aamuna heräsin jo seittemältä samaan aikaan kaverini kanssa, joka oli menossa töihin ja olin kaiken valmistautumisen jälkeen, kello yheksän maissa Hartwallin pihalla jonottelemassa, parinkymmenen muun kanssa. Onneks oli sen verran hyvä keli ettei satanu, eipä kuitenkaa palentanu, muuta ku loppuvaiheessa oli hiema vilua ku ovien avaus oli jo niin lähellä (Jonossa porukka vähä etuili ja mie sit lopulta taktikoin itteni paremmalle paikalle, menin portin eteen jossa ei ollu viel ihmisiä ja olin ekana siinä) Teinpä siinä tuttavuuttaki yhen tytön kanssa ja taktikoitiin yhteen siinä. :D Oli muuten kiva järkkäri joka enne juoksurumbaa katto etukäteen miu laukun sisällön! Pisteitä! Lukijalaitteetki toimi, onneks ja sisällä sitte pikakävelyä pitäen ittensä etunenässä kuitenki, puolisen tuntia ooteltiin et päästiin permannolle ja kaks kertaa miut seisautettii, koska muka juoksin, olin sillei "Öööh, tossa miu edessä olevat juoks! Missä siu silmät on?" ja miulta yhteensä katottiin lippu KOLMESTI Siin permannon kohalla tosiaan kahesti, ku oli kaks tarkastajaa ja se toinen oli et "hetkine, tarkistan tämän!" Olin et "Hitto toi toine katto sen jo!" -.- No ei siinä juoksin rappuset aika äkkiä alas ja yritin saada muita kii, onneks pääsin eturiviiin kaikesta häsellyksestä huolimatta! *Kiljuu* Voiko olla totta? Hartwallilla eturivissä, siinä mie olin catwalkin alkupäässä lähellä lavaa.
Lämppärinä oli Rival Sons joka oli aika mitäänsanomaton ilmestys ja ihmettelin koko keikan ajan laulajaa sillei: "Voiko olla oikeesti olemassa noin stereotyyppinen taiteilijasielu?" Jätkä heilautti hikistä tukkaansa sillei "Ah, miu hiukset" semmone hiema hintihtävän olonen, mut ei kuitenkaa. Sit puolisen tuntia piti kärvistellä et Aerosmith alottas, mut yllättäin kesken odotuksen tuli screenille videomatskua ja suoraa lähetystä takahuoneesta! :O Siel ne jätkät ilmeili ja huuteli meille kaikenlaista ja hetken kuluttua bändi oli sitten lavalla ja catwalkilla, oli muuten hieno sisääntulo! Ekana biisinä vetivät Draw The Linen, jonka jälkeen tuli biisi minkä muistan miu lapsuudesta: EAT THE RICH! *Ilmarummut ja ilmakitara* Oon niiiiiin.... Nonii jatkuu :DD (Katoin Perryä sillei "Iha Andy Mccoyn näkönen!" D: Andy varmaa ottanu vaikutteita Perrystä) Tässä välissä voisin sanoa et oha se kiva et on ne kamerat, jotka lähettää kuvaa screenille, mut tuli yhessä vaiheessa olo et bändi lähinnä esiinty tosiaan näille kameroille ku yleisölle. Siis joo oli yleisöönki hyvä kontakti ja niin pois päi bändillä mut näin suurimmaks osaks tuntu vähä hönölle. :D Oha se seki et en oo ikinä ollu näin ISOA bändiä kattomassa, oliha se catwalkiki iha uus ilmestys näin livenä sanotaanko. (Monta erilaista keikkaa takana, mut ei tämmöstä oo viel tullu vastaan) Tosiaan settilistalla oli mm. Love in an Elevator, Back in the Saddle, Oh Yeah, Cryin', Jaded, Livin' on the Edge, Last Child, Rag Doll, Freedom Fighter, Toys in the Attic, Janie's Got a Gun Itse oisin toivonu Dude, Crazy ja Amazing biisiä listalle, mut kaikkee ei voi saada. Valtava elämys tosiaan, screenillä näky vaikka minkälaista kuvaa livekuvan lisäks (hiema Suomi meininkiäki vilahti mm. Mannerheimin patsas) I Don't Wanna Miss A Thing ei taaskaa sanoja kuvaamaan viivistä, oli vaa niin siistiä ja Walk This Way biisin aikana pääs pari onnekasta fania lavalle Äääh! Katkerana märisen täällä. :D Encoressa tuli Dream On, Sweet Emotion ja Mama Kin, vikan biisin aikana Crew äijä kävelee kohti ja antaa miulle paperin, olin et "Hooh, mikäs tämä?" ja sehä ol settilista! Thanks määän! Sit keikka oliki ohi ja kipittelin uuden tuttavuuden kanssa Pasilan asemalle.
Mie en voi vielkää käsittää et näin Aerosmithin, kelpaa lapsille ja lapsenlapsille kertoa tarinaa tästä :') Tässä kyl hiema miettii haikeana et oliko tää ensimmäinen ja viimene kerta ku näkee tän bändin viel hengissä, ku koskaan ei voi tietää toisaalta eihä äijät oo viel seittemääkymmentä, et saattaa olla viel näkemisen mahollisuus jos en lähe ulkomaille kattomaa. :)
Aivan mahtava keikka, tää ol isoin bändi minkä oon ikinä nähny! Saa nähä minkä ison luokan bändin/artistin näen seuraavaks.
(Plus tosiaan se Mama Kin, tosta settilistan lopusta.)
