perjantai 8. syyskuuta 2017

Ajattara @ Lutakko Jyväskylä 8.9.2017





















Iha ensimmäisen kerran tuli nähtyä Ajattara,
bändi josta aiemmin en välittäny tai ees kuullu mitään heijä matskua,
mut kuultuani Noitumaa levyn vuonna yks ja kaks
olin et "Vittu tää on nerokas levy!"
Miettikää, akustista bläkkistä!
Se o jopa paljo synkempi soundiltaan, ku normisetillä vedettävä bläkkis,
sillä mie ihastuinki tähä bändiin iha hitusen.
Ongelmana oli ku yritin kuunnella muita levyjä, jotka oli perusbläkkistä
nii mie en pystyny kuuntelee 5 sekkaa pidempää,
ku tuli semmone överiähky siitä "metelistä".
(Okeih Yhdeksäs -niminen biisi on kyl hyvä lyriikoitten takia)
Se miks mie sit lähin kattoo Ajattaran, noh sanotaas näi et
sain merkkejä:
Bändi ensi lopetti "vahingossa", ne tuli takasin ja olivat Nummessa,
mut vääränä päivänä ja sit tuliki ilmotus Lutakon keikasta,
jonka myötä mie ajattelin et "Tää on varma merkki et pitäs käyä kattomassa".
Olin mie sen verta utelias.

Lähin sillei liikkeelle et ovet oli avautunu jo Lutakossa
ja eka bändi Lux Morti oli jo lavalla,
piti alunperin mennä sillei et lämppärit olis jo soittanu,
mut en jaksanu istua kotona enää. *repslol*
Tokana soitti Thyrane enne Ajattaraa.
Pakko ny sanoo et lämppäreistä miul ei oo mitää sanottavaa,
samanlaista truubläkmethöliä jota ei voi ottaa vakavasti. :D
Tässähä se vähä huvitti, ku ite o enimmäkseen Disney-hippi
nii tämmösten "tosikkojen" joukossa välillä tuli mieleen saako mite herkästi turpaansa.
Onneks olin naamioitunu hyvin. *repslol*
Eivaa, ehkä vähä vanhollista ajattelua.
Oonha mie aikasemminki ollu ns. bläkkis keikalla,
mut.... Cradle Of Filthiä ei voi sanoa enää semmoseks,
sen keikan lämppärit oli ehkä enemmä sitä. :D
Lämppärin jälkeen löysin paikkani eturivistä, aika reunasta tosin,
mut mie aattelinki seurata sivusta keikkaa, et antaa ns. tosifanien pittee se etuala itellään,
ku mie tiesin et tuun aika lailla vaa seuraamaan keikkaa keikkapoliisin tavoin
pienien eleitten kera.
Ainoa minkä tiesin settilistalta oli Saatana Palvoo Meitä,
muut meni vähä massassa ja välillä kyl kuuntelin et oisko ollu Itse levyltä biisejä kanssa,
ilma settilistaa on huono sanoa.
(Ja miks helvetissä mie muistan et se o Murhat levy? Ei se Yhdeksäs ole sillä levyllä edes!)
Jännä ku oli kaks edellistä bändiä kuunnellu ja todennu et ne kumpikaan ei erottunu toisistaa,
kun taas Ajattaran musiikki, vaikka se o samaa "meteliä"
se kykeni erottumaan lämppäreistä.
Ruoja kyl näytti iha röllipeikolta, se ois hyvin voinu olla Finntrollin jäsen sillä lookilla
ja jännä tässä on et mie oon iha varma et ei ole sama laulaja ollu koko ajan,
siis oikeesti jätkä o muuttunu iha hirveesti!
Ku mitä mie selasin Noitumaan ajan kuvia nii se ol semmone rastapäinen hippi,
sit oli kalju ja läppähame ja nyt se o tommone karvanen erakko.
Mine olla hyvi hämmennys. D:
Hirveesti spiikkejä ei ollu tosiaan, lähinnä ehkä seuraavaan biisiin juontoa
Esim. Antakaa Elää, meni yksinkertasuudessa:
"Toivottavasti he antavat meidän elää." :D
Keikka oli kova ja meni iha hyvissä merkeissä,
mitä ny muistin sitte ku ensi kuvaajat meni kuvaamaan keikkaa lavan ja kaiteen välii
miks se sivu saattaa olla huono paikka kattoa keikkaa:
Ensinnäki joku mammeli tulee iha iholle, vaikka tilaa on muille jakaa
ja oon sillei "En yleensä lyö, mut kohta lyön jos ei hajurakoa tule" *KRÄHÄM*,
toiseks joku (humalainen) äijä miu takana otti kännykällään kuvia ojentumalla miu olan yli
ja oliko hää se joka koputteli muutamaan kertaa olkapäähä häirite keikan kattomista
ehkä sanoen "Hei siirrytkö siitä?"
Vilkasin vaa nopiaan sillei "Painu sinä ny vittuun siitä kännyköittes kanssa."
Molemmat onneks katos keikan aikana jonnekin.
Komia pittikin tuli nähtyä ja en tiiä mitä keikan lopussa tapahtu,
mut iha selkee encore, rumpali pyörähtää lavalla ja taustalla soi biisi,
kunnes sit Lutakon työntekijä tulee ja vetää biisin loputtua lavan eteen verhon.
..............................
Eli ilmeisesti outro ei lähteny soimaan niin ku piti? :D

Mut joo pitäs varmaa tutustua tarkemmin Ajattaran tuotantoon,
vaikka miu mielestä ainoa hyvä levy heiltä on tosiaan Noitumaa.
Hitto ku tuommosta sais kuulla enemmänki,
mut nää on niitä kerran elämässä prokkiksia ilmeisesti.
(Eäääh! Elkee ehotelko mitää, ajatus oli et Ajattara tekis lisää akustista bläkkistä.)
Tää keikka tosiaan oli enempi tutustumista ja viivistelyä,
et kandeeko tätä mennä kattoo uudestaanki, sanotaanko et miksei.
Ehkä sitä ens kerralla olis enemmä mukana meiningissä ku tuntee matskunki.
Toivon mukaan. :D





























2 kommenttia:

  1. Mietinkin että eräs nainen naistenvessassa oli kummallisen tutun oloinen mutta tunnistin sut siis tästä blogista 😄 Tykkäsin keikasta hyvin paljon, parempi kuin Ajattaran keväinen Helsingin keikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha aijaa, sitäkös se pitkä katse olikin? :D muistan tämmöisen hetken, ku joku katseli miuta pitkään
      ja mietin et "Mmmmm, en tunne tuota, mut mikä oli tuo katse iha ku ois pitäny tuntee?"
      Itsekin kyl tykkäsin keikasta, oli vaa enempi keikan seuraamista mikä on aika poikkeuksellista miulla
      joka yleensä riehuu ja huutaa täysillä. :D
      Noh jospa sitä enne seuraavaa keikkaa olisi jo tutustunu bändin koko tuotantoon

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.